Spodumeeni

Nykymaailmassa Spodumeeni:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisille ihmisille ja organisaatioille. Spodumeeni on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja uteliaiden huomion joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Spodumeeni:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen, analysoimme sen vaikutusta eri alueilla ja pohdimme sen merkitystä tulevaisuuden kannalta. Spodumeeni on kiehtova aihe, joka kutsuu meidät pohtimaan ja kyseenalaistamaan havaintojamme, ja olemme innoissamme voidessamme syventyä sen tutkimukseen seuraavilla sivuilla.

Spodumeenia. Kunziittia vasemmalla ja oikealla, hiddeniittiä alakeskellä

Spodumeeni on pyrokseenimineraaleihin kuuluvaa litiumalumiinisilikaattia (LiAl(SiO3)2). Sitä esiintyy tavallisesti pegmatiiteissa ja kiteet voivat kasvaa hyvinkin kookkaiksi. Väriltään spodumeeni voi olla esimerkiksi violetti, keltainen tai vihreä. Vaaleanpunaista tai pinkkiä spodumeenikiveä kutsutaan kunziitiksi ja vihreää hiddeniitiksi. Jotkin spodumeenikiteet ovat läpinäkyviä.[1] Kaikki luonnossa normaaleissa lämpötiloissa esiintyvä spodumeeni on kiderakenteeltaan monokliinistä α-spodumeenia. Se muuttuu kuumennettaessa 1 000 °C β-spodumeeniksi. α-spodumeeni ei liukene missään teollisessa prosessissa, mutta β-spodumeeni liukenee lähes mihin tahansa happoon tai emäkseen.[2]

Spodumeenia voidaan hyödyntää erottamalla siitä litiumia. Suomessa taloudellisia spodumeenipitoisia pegmatiitteja löytyy Kaustisen alueelta, jossa on käynnissä Keliber-kaivoshanke.[2] Läpikuultavat spodumeenikiteet soveltuvat myös korukiviksi.

Lähteet

  1. ↑ Chris Pellant: ”Spodumene”, Rocks and minerals, s. 152. Lontoo: Dorling Kindersley, 1992. ISBN 0-86318-810-9 (englanniksi)
  2. ↑ a b Paula Nikula: Litium on sähköistä kultaa. Kauppalehti, 24.9.2015, nro 181, s. 12–15.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Spodumeeni.