Nykyään Starnberginjärvi on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri alueilla. Sen merkitys ja vaikutus ovat synnyttäneet ristiriitaisia mielipiteitä ja johtaneet useisiin tutkimuksiin, joissa pyritään syventämään sen vaikutuksia. Epäilemättä Starnberginjärvi on ongelma, joka kehittyy jatkuvasti ja mukautuu nykymaailman muutoksiin ja haasteisiin. Tämän artikkelin kautta tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Starnberginjärvi:een, tarkoituksenamme analysoida sen merkitystä ja ymmärtää sen vaikutus jokapäiväiseen elämäämme.
Starnberginjärvi Starnberger See |
|
---|---|
![]() |
|
Valtiot | Saksa |
Paikkakunta | Starnberger See (d) |
Koordinaatit | |
Laskujoki | Würm (en) |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 596 m |
Pituus | 19,45 km |
Leveys | 4,675 km |
Rantaviiva | 49 km |
Pinta-ala | 58,36 km² |
Tilavuus | 2,99892 km³ |
Keskisyvyys | 53,2 m |
Suurin syvyys | 127,8 m |
Valuma-alue | 314,7 km2 |
|
Starnberginjärvi (saks. Starnberger See, vuoteen 1962 Würmsee) on järvi Baijerissa, 25 kilometriä Münchenistä lounaiseen. Se on Bodenjärven, Müritzin, Chiemseen ja Schweriner Seen jälkeen Saksan viidenneksi suurin järvi. Suuren keskimääräisen syvyytensä ansiosta se on kuitenkin Saksan toiseksi runsasvetisin järvi. Järven alue ei kuulu mihinkään kuntaan, mutta se kuuluu Starnbergin piirikuntaan.
Starnberginjärveä ympäröivät kunnat Starnberg, Berg, Münsing, Seeshaupt, Bernried, Tutzing, Feldafing ja Pöcking.
Starnberginjärvi tunnettiin vuoteen 1962 asti nimellä Würmsee. Nimi juontuu järvestä laskevasta Würmjoesta. Järvi tunnetaan myös nimellä Fürstensee, mikä johtuu sen siteistä Wittelsbachin kuninkaalliseen sukuun. Baijerin kuningas Ludvig II hukkui Starnberginjärveen vuonna 1886.