Tämän päivän artikkelissa puhumme Stelviosola:stä, aiheesta, joka on herättänyt kiinnostuksen miljoonien ihmisten ympäri maailmaa. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan asti Stelviosola on ollut tutkimusten, keskustelujen ja kiistojen kohteena, jotka ovat leimanneet sen kehitystä ajan myötä. Vuosisatoja vanhalla historiallaan Stelviosola on edelleen ajankohtainen ja vaikuttaa ajatteluumme, kulttuuriimme ja päätöksiimme. Tämän artikkelin kautta tutkimme Stelviosola:n eri puolia analysoimalla sen merkitystä ja roolia nykymaailmassa. Tule mukaan tälle löytö- ja oppimismatkalle!
Stelviosola | |
---|---|
![]() |
|
Korkeus | 2 758 m |
Sijainti | Etelä-Tirolin ja Sondrion maakuntien rajalla Italiassa |
Vuoristo | Itä-Alpit |
Koordinaatit | |
![]() ![]() Stelviosola |
Stelviosola (ital. Passo dello Stelvio; saks. Stilfser Joch) on vuoristosola Pohjois-Italiassa. Sen korkein kohta on 2 758 metrin korkeudessa merenpinnasta.[1]
Solan läpi kulkevaa tietä alettiin suunnitella Itävallan keisarikunnan aikaan. Habsburgien saatua Lombardian haltuunsa vuonna 1815, ryhdyttiin suunnittelemaan alueen yhdistämistä Tiroliin. Lombardiassa sijaitsevasta Valtellinasta Tirolin Val Venostaan johtavan tien suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Carlo Donegani. 49 kilometriä pitkän tien rakentaminen kesti 2 500 työntekijältä viisi vuotta. Tie avattiin vuonna 1825. Ferdinand I myönsi Doneganille Itävallan keisarikunnan ritarin ja Stelvion herran arvon.[1]
Stelvion nousu on ajettu useasti pyöräilyn Italian ympäriajossa. Ensimmäistä kertaa nousu oli mukana vuoden 1953 kilpailussa[1] ja viimeksi vuonna 2020.