Nykymaailmassa Stephen Sinclair on aihe, joka on saanut suuren merkityksen eri alueilla. Politiikasta ihmisten jokapäiväiseen elämään Stephen Sinclair on synnyttänyt loputtomia keskusteluja, keskusteluja ja pohdiskeluja. Sen vaikutus on niin merkittävä, että sen läsnäolo näkyy yhä selvemmin nyky-yhteiskunnassa. Stephen Sinclair on herättänyt kiinnostuksen asiantuntijoissa, tutkijoissa ja tavallisissa kansalaisissa, jotka haluavat ymmärtää sen tärkeyttä ja sen vaikutuksia heidän elämäänsä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Stephen Sinclair-ongelmaa ja analysoimme sen syitä, vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja sen käsittelemiseksi kattavasti.
Stephen Sinclair (s. 1956)[1] on uusiseelantilainen näytelmäkirjailija sekä elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja.
Sinclair syntyi Aucklandissa vuonna 1956. Hänen isänsä oli historioitsija ja runoilija Keith Sinclair. Hän opiskeli Aucklandin ja Victorian yliopistoissa ja suoritti B.A.-tutkinnon maoreihin keskittyneestä kulttuurintutkimuksesta vuonna 1979. Valmistuttuaan Sinclair työskenteli kaksi vuotta tutkijana yliopistossa ja sen jälkeen maorinkielisten käsikirjoitusten kääntäjänä Uuden-Seelannin arkistossa.[1]
Sinclairin näytelmistä tunnetuin on hänen yhdessä Anthony McCartenin kanssa kirjoittamansa vuoden 1987 yleisömenestys Ladies’ Night, joka kertoo ryhmästä strippareiksi ryhtyviä työttömiä miehiä.[1] Sinclair ja McCarten yrittivät haastaa kymmenen vuotta myöhemmin julkaistun brittiläisen Housut pois! -elokuvan tekijät oikeuteen plagioinnista,[2] mutta kiista sovittiin lopulta oikeuden ulkopuolella.[3]
Sinclair oli käsikirjoittamassa Peter Jacksonin elokuvia Meet the Feebles (1989) ja Aivokuollut (1992) yhdessä Jacksonin ja Fran Walshin kanssa.[1] Aivokuollut perustuu hänen tarinaideaansa.[4] Sinclair osallistui myös Taru sormusten herrasta -elokuvien käsikirjoittamisen varhaisvaiheisiin 1990-luvun lopulla; hän jätti projektin melko aikaisin, mutta ehti tuoda käsikirjoitustiimiin silloisen seurustelukumppaninsa Philippa Boyensin. Sinclairin panos käsikirjoittamiseen tunnustettiin krediitillä trilogian toisessa elokuvassa Taru sormusten herrasta: Kaksi tornia (2002).[5]
Sinclair on kirjoittanut myös runoja ja lastenkirjoja.[1] Ensimmäinen Sinclairin ohjaama täyspitkä elokuva on vuonna 2010 ensi-iltansa saanut Russian Snark.[4]