Stratos (kaupunki)

Nykyään Stratos (kaupunki) on aihe, joka on saavuttanut suuren merkityksen useilla alueilla. Stratos (kaupunki) on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa aina politiikasta teknologiaan. Sen merkitys on sen vaikutuksessa yhteiskuntaan ja tavassa, jolla se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Kautta historian Stratos (kaupunki) on kehittynyt ja synnyttänyt kiivaita keskusteluja, jotka ovat asettaneet standardeja ja merkittäviä muutoksia eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme Stratos (kaupunki):n monia puolia ja analysoimme sen vaikutuksia nykyään.

Tämä artikkeli käsittelee antiikin aikaista kaupunkia. Strátos on myös nykyinen kylä.
Stratos
Στράτος
Stratoksen teatterin rauniot.
Stratoksen teatterin rauniot.
Sijainti

Stratos
Koordinaatit 38°40′19″N, 21°19′10″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Strátos, Agrínio, Aitolia-Akarnania, Länsi-Kreikka
Historia
Tyyppi kaupunki
Huippukausi 400–300-luvut eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Akarnania
Aiheesta muualla

Stratos Commonsissa

Stratos (m.kreik. Στράτος, lat. Stratus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Akarnaniassa Kreikassa.[1][2][3] Sen arkeologiset kohteet sijaitsevat Agrínion kunnassa nykyisen Strátoksen kylän ympäristössä.[4][5]

Maantiede

Stratos sijaitsi sisämaassa Agrinionin ja Amfilokhian kaupunkien välisellä alueella. Se oli rakennettu Akheloos-joen varrelle sen länsipuolelle, ja sen ympäristö oli hedelmällistä tasankoa. Kaupunki hallitsi pääsyä tasangolle pohjoisen suunnasta. Stratoksen lähellä Akheloos-jokeen laskivat Anapos- ja Petitauros-joet. Kaupunkia ympäröinyt alue tunnettiin nimellä Stratikē (Στρατική).[2][3]

Historia

Kaupunginmuurin jäänteitä.

Stratos oli antiikin ajan Akarnanian merkittävin kaupunki. Sen varhaisesta historiasta tiedetään suhteellisen vähän. Peloponnesolaissodan aikaan 400-luvun eaa. loppupuolella Stratos oli useimpien akarnanialaisten kaupunkien tavoin liitossa Ateenan kanssa. Vuonna 429 eaa. Ambrakia hyökkäsi kaupunkiin Knemoksen johdolla ja peloponnesolaisliiton avustuksella, mutta nämä torjuttiin.[2][3]

Vuonna 314 eaa. Kassandros liitti Stratoksen yhteen (synoikismos) Agrinionin ja Saurian (mahdollisesti sama kuin Thyria) kanssa. Pyrrhoksen kuoleman jälkeen vuonna 270 eaa. kaupunki tuli osaksi Aitoliaa. Makedonian Filippos V ja Perseus yrittivät vallata kaupungin, mutta se säilyi aitolialaisilla. Rooman valtakunnan osaksi alue tuli vuonna 167 eaa. Roomalaiset palauttivat alueen aitolialaisilta akarnanialaisille.[2][3]

Ensimmäisenä länsimaalaisena Stratoksen alueella vieraili W. M. Leake vuonna 1805, ja ensimmäisenä alueen muinaisjäänteitä kartoitti L. Heuzey vuonna 1856. Alueen arkeologiset kaivaukset aloitti École française d’Athènes eli Ranskan arkeologinen koulu vuosina 1892–1893, ja niitä jatkettiin erityisesti vuosina 1910–1911 sekä 1924.[6] 1900-luvun alkupuolella aluetta tutkivat myös kreikkalaiset arkeologit. Kaivaukset alueella jatkuvat edelleen.[4] 2000-luvun alussa alueella on suorittanut tutkimuksia myös Suomen Ateenan-instituutti Jari Pakkasen johdolla.[7]

Rakennukset ja löydökset

Stratoksen Zeuksen temppelin rauniot.
Teatterin rauniot.

Stratoksen rauniot levittäytyvät kolmen kukkulan alueelle. Kaupunki oli ympäröity laajoilla muureilla, joiden ympärysmitta oli noin neljä kilometriä. Muureissa oli useita torneja ja portteja. Muurit oli rakennettu oletettavasti 300-luvulla eaa. Muurien ympäröimän alueen jakoi suunnilleen kahteen yhtäsuureen osaan toinen, pohjois-eteläsuunnassa rakennettu muuri. Kaupungin akropolis eli linnavuori sijaitsi alueen pohjoisosassa. Sitä ympäröi oma muurinsa, joka liittyi kaupunginmuureihin. Itämuuri seurasi Akheloos-joen vartta.[2][3]

Zeus Stratioksen temppeli

Zeus Stratiokselle omistettu temppeli sijaitsi kaupunginmuurien ympäröimän alueen luoteisosassa. Se oli rakennettu klassisen ja hellenistisen kauden taitteessa 300-luvun eaa. lopulla, ja edustaa monin tavoin aikakauden siirtymäkautta arkkitehtuurissa. Temppeli oli heksastyyli peripteraalitemppeli, jonka koko oli noin 16,5 x 32,4 metriä. Se yhdisteli kaikkia kolmea kreikkalaista tyylisuuntaa: sen peristasis edusti doorilaista, arkkitraavi joonialaista ja sisäosat korinttilaista tyyliä.[2][4][7]

Teatteri

Teatteri sijaitsee kukkulalla nykyisen Strátoksen kylän koillispuolella. Se oli rakennettu 300-luvulla eaa. Teatteri oli tyypillinen kreikkalainen puolikaarenmuotoinen teatterirakennus, jonka keskellä oli pyöreä orkhestra. Katsomossa oli noin 30 penkkiriviä.[3]

Muut rakennukset ja rakennelmat

Kaupungin agora eli kauppapaikka sijaitsee nykyisen kylän lounaispuolella. Kaupungissa oletetaan olleen myös gymnasion, koska eräs piirtokirjoitus mainitsee gymnasiarkin viran.[2]

Esinelöydöt

Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on Agrínion arkeologisessa museossa.[8]

Lähteet

  1. ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”138 Stratos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. ↑ a b c d e f g Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Stratos (Surovigli), Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f Smith, William: ”Stratus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ a b c Archaeological Site of Stratos Greek Travel Pages. Viitattu 9.10.2017.
  5. ↑ Stratos Pleiades. Viitattu 9.10.2017.
  6. ↑ Pakkanen, Jari: The Temple of Zeus at Stratos: New Observations on the Building Design. Arctos. Acta Philologica Fennica, 2004, XXXVIII. vsk, s. 95–122. Artikkelin verkkoversio.
  7. ↑ a b Stratoksen Zeuksen temppelin korkeusrekonstruktio Suomen Ateenan-instituutti. Viitattu 9.10.2017.
  8. ↑ Το αρχαιολογικό μουσείο Αγρινίου Η Νέα Εποχή. Viitattu 22.9.2020.

Kirjallisuutta

  • Courby, Fernand et al.: Recherches archéologiques à Stratos d'Acarnanie. Paris: E. de Boccard, 1924. Ranskalaisten suorittamien kaivausten tulosten alkuperäinen julkaisu.

Aiheesta muualla