Sture-murhat

Nykymaailmassa Sture-murhat on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua ihmisten keskuudessa. Sture-murhat on näkökohta, jota ei voi sivuuttaa, olipa se sitten yhteiskunnallinen merkitys, historiallinen vaikutus tai kulttuurivaikutus. Ajan myötä Sture-murhat on kehittynyt ja saanut uusia ulottuvuuksia, mikä on herättänyt suurempaa kiinnostusta tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme Sture-murhat:n eri puolia, sen merkitystä ja vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.

Eerik XIV

Sture-murhat eli Sturein murhat tarkoittavat Tukholmassa 24. toukokuuta 1567 toimeenpantuja murhia. Eerik XIV epäili eräiden aatelisten hautovan maanpetoksellisia ajatuksia, ja valtiopäivät langetti heille tuomiot. Eerik kuristi tuomiotta jääneen Nils Svantenpoika Sturen ja surmautti useita muita, Svante Sturen, Abraham Stenbockin, Erik Svantenpoika Sturen ja Ivar Ivarsinpoika Liljeörnin sekä vahingossa vielä oman opettajansa Dionysos Beurreuksen. Tässä yhteydessä paljastui Eerikin mielisairaus.[1] Mahdollisesti Eerik oli suunnitellut myös Klaus Flemingin murhaamista samassa yhteydessä, mutta Fleming oli jäänyt pois valtiopäiviltä, joiden aikana murhat tapahtuivat.[2]

Lähteet

  1. ↑ Facta 2001, WSOY 1985, 15. osa, palsta 339
  2. ↑ Berndt Federley: Klas Fleming Svenskt Biografiskt Lexikon. Ruotsin valtionarkisto.