Sugawara no Michizane

Tämän päivän artikkelissa tutkimme Sugawara no Michizane:n kiehtovaa maailmaa. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen yleiskatsaus Sugawara no Michizane:stä sen historiallisesta alkuperästä sen nykypäivän merkitykseen, sen useiden käyttötarkoitusten ja sovellusten kautta. Seuraavilla riveillä analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla sekä sen tällä hetkellä kohtaamia trendejä ja haasteita. Monitieteisen lähestymistavan ja kriittisen näkökulman avulla uppoudumme Sugawara no Michizane:n monimutkaisuuteen ja monimuotoisuuteen, jotta voimme tarjota lukijoillemme tietoisen ja rikastuttavan näkökulman tähän jännittävään aiheeseen.

Sugawara no Michizane

Sugawara no Michizane (菅原道真, 845–903) oli japanilainen runoilija, oppinut ja poliitikko. Hän oli lapsinero, joka kutsuttiin hoviin, vaikka hänellä ei ollut ylhäistä syntyperää. Muu hoviväki kadehti Michizanea, ja häntä syytettiin vehkeilystä hallitsijaa vastaan. Michizane alennettiin pikkuvirkamieheksi. Hän kuoli sairauteen kaksi vuotta myöhemmin.[1]

Sugawara toimi muun muassa ministerinä ja opetti Keisarillisessa yliopistossa Kiinan kirjallisuutta. Hänet karkotettiin 901 nimelliseen virkaan Kyushun apulaiskuvernööriksi. Hän kirjoitti lähinnä kiinankielistä runoutta ja proosaa mutta myös tankarunoja. Lisäksi hän oli kalligrafi.[2]

Suomennettuja runoja

Suomennettuja runoja teoksessa

  • Kun alkaa sataa luumun terälehtien, suom. Arto Lappi, teoksessa: Kevätsateiden aika: japanilaista tankarunoutta, suom. ja toim. Arto Lappi, Turku: Sammakko 2005 ISBN 952-5194-95-7
  • Minulta puuttuu nyt uhri jumalille, suom. teoksessa: Ogura Hyakunin Isshu: sata runoilijaa, sata runoa, suom. Wili Leikola, Jari Sutinen, Juhani Tikkanen, Turku: Kolmen mutkan maja 2005 ISBN 952-91-9230-4

Suomennettuja runoja myös teoksessa: Tuomas Anhava, Kevään kukat, syksyn kuu, Helsinki: Suuri suomalainen kirjakerho 1982 ISBN 951-643-674-9 Otava 2000 ISBN 951-1-16652-2

Lähteet

  1. ↑ Sugawara-no-Michizane (Arkistoitu – Internet Archive) Heroes in the Heian Era
  2. ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Sugawara no Michizane”, Otavan kirjallisuustieto, s. 740. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X

Aiheesta muualla