Suhoi Superjet 100

Superjet 100
Suhoi Superjet 100 Italian yllä
Tyyppi	matkustajalentokone
Alkuperämaa	Venäjä
Valmistaja	Suhoi
Ensilento	19. toukokuuta 2008
Esitelty	21. huhtikuuta 2011 Armavian kanssa
Tila	tuotannossa
Pääkäyttäjät	Aeroflot Interjet Gazpromavia CityJet
Valmistusmäärä	150+
Valmistusvuodet	2007-
Muunnelmat	Suhoi Superjet 130
Infobox OK

Suhoi Superjet 100 on 60–95-paikkaisten lyhyen matkan kaksimoottoristen matkustajakoneiden perhe. Koneen suunnittelija on venäläisen Suhoin siviili-ilmailuosasto, josta italialainen Finmeccanica omistaa neljänneksen. Superjet 100 tunnettiin aluksi nimellä Russian Regional Jet (ven. Самолёт Российский Региональный Сухого) tai Suhoi RRJ. Uusi nimi ilmoitettiin Farnborough’n ilmailunäyttelyssä kesäkuussa 2006. Koneen toimitukset alkoivat vuonna 2011.

Koneperheeseen kuuluu kolme jo julkistettua konetta: Superjet 60, Superjet 75 ja Superjet 95. Koneet eroavat rungon pituudeltaan. Lisäksi suunnitteilla on urheilujoukkueille tarkoitettu SportJet -versio^[1][2].

Koneen valmistuspaikka on KnAAPO Komsomolsk-na-Amuressa. Aeroflot korvasi Tupolev Tu-134:t Suhoi Superjet 100:lla. Superjet on ainoa venäläisvalmisteinen liikennekone, jolla on koskaan lennetty Finnairin reittilentoja (wet-lease-järjestelynä).^[3]

• Keskiviikkona 9. toukokuuta 2012 esittelylennolla olleen Suhoi Superjet 100 -lentokoneen kerrottiin kadonneen Salak-vuoren lähistöllä Indonesiassa. Kone oli lähtenyt kello 14 paikallista aikaa (klo 07 UTC) Jakartan itäosassa sijaitsevalta Halim Perdanakusuman lentoasemalta päivän toiselle esittelylennolleen. Kentältä Salak-vuorelle on linnuntietä noin 52 kilometriä. Silminnäkijähavainnon mukaan kone lensi matalalla Salak-vuoren suuntaan, mutta hän ei ollut nähnyt tai kuullut törmäystä. Lennonjohto oli hieman ennen lentokoneen katoamista antanut koneelle sen pyytämän luvan laskeutua 10 000 jalan (3 000 m) korkeudesta 6 000 jalkaan (1 800 m). Salak-vuoren huippu on tätä korkeampi. Vuoren lähistö tunnetaan paikallisesti vaikeana ilmailuympäristönä turbulenssin ja epävakaiden sääolojen takia. Paikallisessa lehdistössä Salakia kutsutaan jopa "lentokoneiden hautausmaaksi"; vuoreen tiedettiin tätä ennen törmänneen ainakin kuusi muuta lentokonetta kuolonuhreja aiheuttaen. Seuraavan päivän valjettua helikopterietsinnöissä löydettiin vuoreen törmänneen lentokoneen jäänteet vuoren rinteeltä. Tässä vaiheessa helikopterilentäjät eivät olleet havainneet kenenkään mukana olleista noin 45 ihmisestä säilyneen hengissä. Maitse saapuvat etsijät eivät vielä tällöin olleet päässeet turmapaikalle tutkimaan lentokoneen jäänteitä ja ympäristöä.^[4]
• Aeroflotin lento 1492 lähti Moskovasta 5. toukokuuta 2019 kohti Murmanskia, mutta lyhyen lennon jälkeen kone palasi takaisin lähtökentälleen. Kone laskeutui kovalla vauhdilla kiitotielle. Tämän jälkeen kone syttyi tuleen. Koneessa oli 73 matkustajaa, joista 41 kuoli. Turman syy ei ole vielä selvillä, mutta teknistä vikaa on epäilty.^[5][6]
• 12. heinäkuuta 2024 huollon jälkeisellä testilennolla ollut Suhoi Superjet 100 syöksyi maahan lähellä Moskovaa. Kolmen hengen miehistö menehtyi onnettomuudessa. 2014 valmistuneen lentokoneen omisti maakaasu- ja öljykonserni Gazprom.^[7] Newsweekin mukaan Superjet 100 -lentokonemalli on kärsinyt varaosien puutteesta vuodesta 2022 voimassaolleiden pakotteiden vuoksi. Lehden uutisessa viitataan Telegram-kanavalla julkaistuun tietoon, jonka mukaan onnettomuuskoneessa oltiin testaamassa venäläisvalmisteisia PD-8 -moottoreita, koska alkuperäisiin ranskalaisiin SaM146-moottoreihin ei pakotteiden vuoksi toimiteta varaosia.^[8]
• 24. marraskuuta 2024 Suhoi Superjet 100 syttyi tuleen Turkin Antalyan lentokentällä.^[9]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suhoi Superjet 100 Wikimedia Commonsissa

• sukhoi.superjet100.com (Arkistoitu – Internet Archive)