Nykymaailmassa Suleiman Stalskin piiri:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia yleisöjä kohtaan. Suleiman Stalskin piiri on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, niin yhteiskuntaan kuin globaaliin talouteenkin. Kautta historian Suleiman Stalskin piiri:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla, ja sen merkitys kasvaa edelleen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Suleiman Stalskin piiri:n relevanssia ja sen vaikutuksia eri aloilla tarjoamalla täydellisen ja päivitetyn näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Suleiman Stalskin piiri (ven. Сулейман-Стальский район, Suleiman-Stalski raion) on kunnallinen itsehallintoalue Dagestanissa Venäjällä. Piiri on perustettu vuonna 1929 nimellä Kasumkentin piiri. Nykyisen nimensä se sai vuonna 1969 runoilija Suleiman Stalskin mukaan. Piirin pinta-ala on 667 neliökilometriä. Asukkaita on 54 600 henkeä (vuonna 2009).[1]
Suleiman Stalskin piiri sijaitsee Dagestanin eteläosan vuoriston reuna-alueella. Pohjoisessa ja koillisessa se rajoittuu Tabasaranin ja Derbentin piireihin, koillisessa ja etelässä Magaramkentin ja Dokuzparan piireihin, lounaassa Kurahin ja lännessä Hivin piireihin.
Piiriin kuuluu 16 maalaiskuntaa: Alkadar, Ašaga-Stal, Darkuš-Kazmaljar, Eminhjur, Gereihanovskoje, Hpjuk, Ispik, Juhari-Stal, Kartšag, Kasumkent, Kurkent, Novaja Maka, Orta-Stal, Šihikent, Tsmur ja Ullugatag. Hallinnollinen keskus on Kasumkentin kylä. Kaikkiaan piirissä on 37 asutuskeskusta. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 99,6 % asukkaista on lezgejä[2].
Kasumkentistä on maantieyhteys Donin Rostovin ja Bakun väliselle M29-valtatielle. Piirikeskuksesta on matkaa tasavallan pääkaupunkiin Mahatškalaan 187 kilometriä.
Seudun pääelinkeino on maatalous. Alangolla kasvatetaan viljaa, hedelmiä, vihanneksia ja viinirypäleitä, vuoristossa harjoitetaan karjataloutta ja puutarhanhoitoa. Teollisuuslaitoksista merkittävin on Rytšal-su -kivennäisvettä valmistava tehdas.
Historiallisia nähtävyyksiä ovat Ašaga-Stalin, Juhari-Stalin, Kasumkentin, Njutugin ja Orta-Stalin moskeijat, šeikki Ibrahimin mausoleumi Orta-Stalissa, Njutugin keskiaikainen linnoitustorni, Juhari-Stalin kotiseutumuseo, Suleiman Stalskin kotimuseo Ašaga-Stalissa ja Gasanefendi Alkadarin museo Alkadarissa.
Paikallislehtenä ilmestyy lezginkielinen Kuredin habarar.
Agul | Ahty | Ahvah | Akuša | Babajurt | Bežtan osa-alue | Bolith | Buinaksk | Buinaksk | Dagestanskije Ogni | Dahadajev | Derbent | Derbent | Dokuzpara | Gergebil | Gumbet | Gunib | Hasavjurt | Hasavjurt | Hiv | Hunzah | Izberbaš | Južno-Suhokumsk | Kaitag | Kajakent | Karabudahkent | Kaspijsk | Kazbek | Kiziljurt | Kiziljurt | Kizljar | Kizljar | Kul | Kumtorkala | Kurah | Lak | Levaši | Magaramkent | Mahatškala | Nogai | Novolak | Rutul | Šamil | Sergokala | Suleiman Stalski | Tabasaran | Tarumovka | Tljarata | Tšaroda | Tsumada | Tsunta | Untsukul