Sulo K. Elomaa

Nykyään Sulo K. Elomaa on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Syntymisestään lähtien se on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion, joka pyrkii ymmärtämään ja analysoimaan sitä eri näkökulmista. Sen vaikutus kattaa useita näkökohtia taloudesta kulttuuriin, ja sen vaikutus ulottuu maailmanlaajuisesti. Ajan myötä Sulo K. Elomaa:stä on tullut erittäin relevantti ilmiö, joka on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja syviä pohdintoja. Tässä artikkelissa tutkimme tätä asiaa yksityiskohtaisesti ja tutkimme sen vaikutuksia ja seurauksia eri aloilla.

Sulo K. Elomaa
Henkilötiedot
Muut nimet Sulo Kaarlo Elomaa
Syntynyt13. heinäkuuta 1909
Hattula, Suomi
Kuollut30. elokuuta 1984 (75 vuotta)
Lahti
Kansalaisuus Suomi Suomalainen
Ammatti Sisätautilääkäri
Muut tiedot
KoulutusLääketieteen lisensiaatti

Sulo Kaarlo Elomaa (13. heinäkuuta 1909 Hattula – 30. elokuuta 1984 Lahti) oli suomalainen lääkäri ja kunnanlääkärinä Ähtärissä ja Lahden kaupunginsairaalan sisatautiosaston lääkärinä. Ammatillisessä järjestötoiminnassa toimi myös Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtajana. Nuorempana heimoaktivismia innokkaasti kannattanut Elomaa oli jatkosodan aikana tärkeissä asemissa Suomen miehittämän Itä-Karjalan sotilashallinnossa.[1]

Sulo K. Elomaa valmistui ylioppilaaksi Lahden lyseosta ja edelleen lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1939. Hän kuului opiskeluaikanaan Akateemiseen Karjalaseuraan (AKS) ja oli sen valajäsen n:o 1233. Hänet valittiin AKS:n 2. varapuheenjohatajaksi vuonna 1937 ja 1. varapuheenjohtajaksi vuonna 1938. Lisäksi hän toimi myös HYY:n varapuheenjohtajana sekä Hämäläisen Osakunnan kuraattorina.[1] [2]

Sotavuosina Elomaa valittiin Ähtäriin kunnanlääkäriksi vuonna 1942, jossa tehtävässä hän toimi vuoteen 1954. Tosin sotavuosina hän toimi Itä-Karjalan Sotilashallinnon esikunnan lääkintäosaston toimiston varapäällikkönä vuosina 1941-42 ja toimiston päällikkönä vuonna 1943. Hänen esimiehenään toimi tällöin Itä-Karjalan Sotilashallinnon esikunnassa lääk.lis. Aarne Valle, myös aktiivi AKS:läinen.[1] [2] Lapin sodan aikaan hän toimi Kemissä 57. sotasairaalassa lääkintäkapteenina loka-marraskuussa 1944.[3]

Sotien jälkeen Elomaa toimi kunnanlääkärin tehtävän lisäksi kunnallispolitiikassa Ähtärin kunnanvaltuustossa 1947-1954. Tänä aikana hänet valittiin vuonna 1950 kokoomuksen listalta presidentin valitsijamieheksi. Vuonna 1955 hän siirtyi Lahteen kaupunginsairaalan sisätautien osastolääkäriksi, jossa tehtävässä hän jatkoi vuoteen 1972. Lisäksi hän toimi Hämeen Ratsujääkäripataljoonan lääkärinä vuosina 1955-1968. Hänet ylennetiinkin sotien jälkeen lääkintämajuriksi. Lahdessa asuessaan hänet valittiin vuosina 1957-1972 Lahden kaupunginvaltuustoon, jossa hän toimi valtuuston varapuheenjohtajana ja porvariryhmien sekä kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana. Ammatillisessa järjestötoiminnassa hän oli Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja vuosina 1959-1961.[2]

Sulo Elomaa toimi niin Ähtärissä kuin Lahdessa asuessaan paikallisen urheilutoiminnan aktiivina. Ähtärissä hän toimi Ähtärin Urheilijoiden puheenjohtajana sekä Lahdessa Lahden Urheilijoiden puheenjohtajana sekä SVUL:n Lahden piirin johtokunnassa. Hän toimi vuoden 1956 Kalevan kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c Akateemisen Karjala-Seuran Perinneyhdistys ry: Maanpuolustus AKS:n ohjelmassa ja toiminnassa vuosina 1922-1939 aksperinne.fi. Viitattu 7.12.2024.
  2. ↑ a b c d Kuolleita - lääk.lis. Sulo Elomaa. Helsingin Sanomat, 8.9.1984, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 7.12.2024.
  3. ↑ 57. Sotasairaalan toimintakertomus ajalta 24.10.-30.11.1944 www.sotapolku.fi. Viitattu 30.3.2025.