Suomen Rauhanliitto

Nykymaailmassa Suomen Rauhanliitto on ottanut perustavanlaatuisen roolin elämässämme. Suomen Rauhanliitto:llä on ollut merkittävä vaikutus jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sen vaikutuksesta yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Kun siirrymme eteenpäin 2000-luvulle, Suomen Rauhanliitto kiinnittää edelleen kaiken ikäisten, sukupuolten ja taustojen huomion. Tässä artikkelissa tutkimme roolia, joka Suomen Rauhanliitto:llä on nyky-yhteiskunnassamme, analysoimalla sen vaikutuksia ja merkitystä eri konteksteissa ja historiallisissa hetkissä.

Rauhanliiton omistama Rauhanasema Helsingin Pasilassa.

Suomen Rauhanliitto – Fredsförbundet (aiemmin Suomen Rauhanliitto – YK-yhdistys, Suomen Rauhanliitto – Kansainliittoyhdistys) on suomalainen rauhantyötä tekevä järjestö, joka toimii usean rauhanjärjestön katto-organisaationa. Liitto on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton ja se on Suomen vanhin rauhanjärjestö. Yhdistykseen kuuluu järjestöjä kristillisestä rauhanliikkeestä aseistakieltäytyjiin. Yhdistys omistaa Pasilassa sijaitsevan Rauhanaseman.lähde?

Suomen Rauhanliitto perustettiin ensimmäistä kertaa Tampereella helmikuussa 1907. Autonomian ajan Rauhanliito kiellettiin ensimmäisen maailmansodan alettua. Nykyinen järjestö perustettiin uudestaan keväällä 1920 nimellä Suomen Rauhanliitto – Kansainliittoyhdistys.[1]

Rauhanliitto on ollut perustamisestaan lähtien International Peace Bureaun jäsen. International Peace Bureau on maailman vanhin rauhanjärjestö; se on perustettu vuonna 1892. IPB palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 1910.[2]

Ilkka Taipale toimi Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtajana vuosina 1980–1986[3].

Toiminta

Rauhanliitto tekee vaikuttamistyötä monenlaisissa aseistariisuntaan sekä konfliktien torjumiseen ja ratkaisemiseen liittyvissä kampanjoissa. Sen ajamia aiheita ovat viime vuosina olleet muun muassa ydinaseriisunta ja kansainvälisen asekaupan tiukempi säätely.[4] Lisäksi Rauhanliitto tekee rauhankasvatustyötä Rauhankoulussa.[5]

Suomen Rauhanliitto on saanut vuoteen 2017 asti vuosittain valtionavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Vuonna 2016 avustus oli 140 000 €.[6]

Kirjallisuutta

  • Iversen, Felix: Mitä rauha on: Kirjoituksia 1925–1968. (Toimittanut Kalevi Kalemaa) Helsinki: Suomen rauhanliitto – YK-yhdistys, 1991. ISBN 951-9193-28-6
  • Santi, Rainer: 100 vuotta rauhan rakentamista: Kansainvälisen rauhantoimiston (IPB) ja muiden kansainvälisen rauhanliikkeen järjestöjen ja verkostojen historiikki. ((100 years of peace making: A history of the International Peace Bureau and other international peace movement organisations, 1991.) Julkaisija Rauhankirjallisuuden edistämisseura. Aseidenriisuntavihkot 34) Helsinki: Suomen rauhanliitto, 1992. ISBN 951-9193-35-9
  • Väänänen, Jouko & Kiljunen, Kimmo (toim.): Nuoriso ja asevelvollisuus. (29.11.–1.12.1985 pidetyn Kansainvälisen rauhantoimiston (IPB) ja Sodanvastustajien kansainvälisen internationaalin (WRI) järjestämän symposiumin esitelmät. Käännöstyön suorittaneet Oili Alm ja Jari Leino. Julkaisijat Suomen rauhanliitto, Aseistakieltäytyjäliitto) Helsinki: Suomen rauhanliitto – YK-yhdistys, 1988. ISBN 951-9193-11-1
  • Yli-Vakkuri, Juhani (toim.): Rauha ja konfliktit globalisoituvassa maailmassa. (Pax kirja) Helsinki: Suomen rauhanliitto, 2000. ISBN 951-9193-48-0

Lähteet

  1. ↑ Tiedote: Suomalainen rauhanliike täyttää 110 vuotta rauhanliitto.fi. Viitattu 9.2.2017.
  2. ↑ The Nobel Peace Prize 1910 NobelPrize.org. Viitattu 11.4.2021. (englanniksi)
  3. ↑ 80-vuotias | Ilkka Taipaleesta tuli radikaalin 1960-luvun kestotuote: ”Rauha ja ydinaseriisunta ovat ikuisia asioita” Helsingin Sanomat. 27.11.2022. Viitattu 28.11.2022.
  4. ↑ Rauhanliiton kampanjat Suomen Rauhanliitto. Viitattu 9.2.2017.
  5. ↑ Kylvetään hyvää Opettaja-lehti. OAJ. Arkistoitu 11.2.2017. Viitattu 9.2.2017.
  6. ↑ Valtionavustukset rauhantyön edistämiseen 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 10.10.2016. Viitattu 29.4.2013.

Aiheesta muualla