Suomen museoliitto

Tässä artikkelissa tutkimme Suomen museoliitto:n kiehtovaa historiaa, tutkimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja sen vaikutuksia nykyään. Suomen museoliitto:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli yhteiskunnan, kulttuurin ja jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla aina sen alkuperästä vuosien mittaan tapahtuvaan kehitykseen. Näillä sivuilla tutustumme Suomen museoliitto:n vaikutuksiin eri alueilla sekä sen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin nykymaailmassa. Yksityiskohtaisen ja rikastuttavan analyysin avulla uppoudumme jännittävälle matkalle ymmärtääksemme Suomen museoliitto:n tärkeyden ja merkityksen nykyisessä kontekstissa.

Suomen museoliitto ry (ruots. Finlands museiförbund rf)[1] on suomalainen museoalan keskusjärjestö, jolla on 203 yhteisöjäsentä. Ne ylläpitävät yli 300 ammattimaisesti hoidettua museokohdetta: esimerkiksi kulttuurihistoriallisia museoita, taidemuseoita ja tiedekeskuksia.

Museoliitto valvoo museoiden etua, pitää ääntä niiden puolesta, edustaa museoita alan yhteisissä kysymyksissä ja toimii museoiden yhteistyöverkostona. Liiton toiminta jakautuu edunvalvontapalveluihin, koulutus- ja kehittämispalveluihin, viestintäpalveluihin ja tukipalveluihin. Liitto julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Museo-lehteä.

Museoliitto koordinoi erilaisia museoalan tapahtumia ja kampanjoita. Toukokuussa vietetään Museoviikkoa ja lokakuun alussa koululaisten ja opiskelijoiden Mennään museoon! -tapahtumaa. Museoliitto ja Kansainvälisen museoneuvoston ICOM:n Suomen-komitea jakavat keväisin Vuoden museo -palkinnon.[2]

Museoliiton tavoitteena on museoiden palvelujen käytön lisääminen. Museokortti on Museoliiton perustama suomalaisten museoiden yhteisen pääsylippu, joka tuli käyttöön toukokuussa 2015.[3]

Historia

Ajatus museoiden keskusjärjestön perustamisesta esitettiin ensimmäisen kerran jo 1880-luvulla. Suomen museoliitto perustettiin lopulta vuonna 1923 ensimmäisillä valtakunnallisilla museopäivillä Turun kaupungin historiallisen museon johtokunnan aloitteesta. Keskusjärjestön avulla haluttiin tehostaa yhteydenpitoa museoiden kesken, järjestää museoalan koulutusta ja vaikuttaa museoiden rahoituksen parantamiseen. Museoliiton merkitys ammatillisena täydennyskouluttajana korostui 1960-luvulta lähtien, kun museotyöntekijöiden määrä alkoi nopeasti kasvaa.[4]

Lähteet

  1. ↑ Suomen museoliitto ry, Finlands museiförbund rf Yhdistysrekisterin tietopalvelu. Helsinki: Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 27.1.2022.
  2. ↑ Tunnustuspalkintojen kriteerit Suomen museoliitto. Viitattu 1.1.2019.
  3. ↑ Museokortti-tietoa museoille Suomen museoliitto. Arkistoitu 6.12.2015. Viitattu 4.12.2015.
  4. ↑ Heinonen, Jouko & Lahti, Markku: Museologian perusteet. Jyväskylä: Suomen museoliitto, 1996. ISBN 951-9426-17-5

Aiheesta muualla