Suomi–Ruotsi-maaottelu 1953

Nykymaailmassa Suomi–Ruotsi-maaottelu 1953 on omaksunut perustavanlaatuisen paikan jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Olipa kyseessä työpaikka, akateeminen, kulttuurinen tai sosiaalinen, Suomi–Ruotsi-maaottelu 1953:stä on tullut tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Sen vaikutus ja merkitys on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, ammattilaisissa ja suuressa yleisössä, joka pyrkii ymmärtämään sen merkitystä ja vaikutuksia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti roolia, joka Suomi–Ruotsi-maaottelu 1953:llä on nykypäivän yhteiskunnassa, ja analysoimme sen kehitystä, haasteita ja mahdollisia ratkaisuja. Lisäksi tarkastelemme, miten Suomi–Ruotsi-maaottelu 1953 on muokannut ja tulee jatkossakin muokkaamaan nykyistä maisemaa sekä hyötyjä ja haasteita, joita sen esiintyminen eri yhteyksissä tuo mukanaan.

Suomi–Ruotsi-maaottelu vuonna 1953 käytiin Tukholmassa Tukholman Olympiastadionilla 30. ja 31. heinäkuuta.

Tulokset

Lopputulokset pisteet
Suomi 193
Ruotsi 217
Tulokset (S=Suomi, R=Ruotsi)
Laji 1. 2. 3. 4. 5. 6.
100 m V. Hellsten (S) 10,9 T. Hagström (R) 11,0 M. Saukkonen (S) 11,0 J. Carlsson (R) 11,0 E. Inkala (S) 11,1 B. Andersson (R) 11,3
200 m V. Hellsten (S) 22,0 L-E. Wolfbrandt (R) 22,2 G. Brännström (R) 22,2 W. Porrassalmi (S) 22,4 J. Carlsson (R) 22,6 M. Saukkonen (S) 23,0
400 m L-E. Wolfbrandt (R) 47,8 G. Bransström (R) 48,5 T. Ekfeldt (R) 48,8 O. Mildh (S) 49,1 R. Holmberg (S) 49,3 T. Rusanen (S) 49,7
800 m O. Åberg (R) 1.52,7 T. Ekfeldt (R) 1.52,9 I. Taipale (S) 1.53,2 O. Vuorisalo (S) 1.53,4 R. Hägerman (R) 1.54,9 E. Saarinen (S) 1.57,0
1500 m D. Johansson (S) 3.48,6 I. Eriksson (R) 3.49,4 S. Karlsson (R) 3.50,0 O. Åberg (R) 3.50,2 U. Vähäranta (S) 3.53,8 A. Pystynen (S) 3.56,6
5000 m I. Taipale (S) 14.14,6 B. Albertson (R) 14.15,6 H. Posti (S) 14.16,2 L. Dilen (R) 14.22,6 T. Lundberg (R) 14.35,6 T. Lönnqvist (S) 14.52,0
10000 m H. Posti (S) 30.50,2 E. Puolakka (S) 30.50,2 O. Rinteenpää (S) 30.50,2 T. Nilsson (R) 31.07,8 G. Jansson (R) 31.09,0 U. Gustavsson (R) 31.57,6
110 m aidat R. Lundberg (R) 14,8 P-O. Schwartz (R) 15,0 V. Suvivuo (S) 15,1 K. Johansson (R) 15,3 R. Syrjänen (S) 15,3 N. Laine (S) 15,5
400 m aidat L. Ylander (R) 53,6 S-O. Eriksson (R) 54,1 R. Larsson (R) 54,3 O. Mildh (S) 54,4 L. Lindberg (S) 55,3 R. Pelkonen (S) 56,3
3000 m esteet O. Rinteenpää (S) 8.54,4 C. Söderberg (R) 9.04,4 G. Karlsson (R) 9.05,4 E. Blomster (S) 9.10,0 O. Ikonen (S) 9.10,6 E. Nilsson (R) 9.12,2
4 x 100 m viesti Ruotsi (Andersson, Hagström, Åhlen, Carlsson) 41,7 Suomi (Inkala, Hellsten, Tavisalo, Saukkonen) 41,9
4 x 400 m viesti Ruotsi (Brännström , Lindgren, Ekfeldt, Wolfbrandt) 3.19,6 Suomi (Lönnqvist, Holmberg, Back, Mildh) 3.20,4
Korkeus G. Svensson (R) 199 G. Nilsson (R) 196 A. Åhman (R) 193 M. Lipasti ja P. Halme (S) 190 H. Rantala (S) 190
Seiväs R. Lundberg (R) 425 E. Landström (S) 420 E. Kataja (S) 410 L. Lind (R) 410 V. Olenius (S) 400 S. Malmqvist (R) 380
Pituus J. Valtonen (S) 736 J. Valkama (S) 733 A. Pettersson (R) 731 W. Porrassalmi (S) 725 J. Magnusson (R) 708 K-E. Israelsson (R) 705
Kolmiloikka A. Åhman (R) 14,69 R. Norman (R) 14,65 T. Lehto (S) 14,65 R. Hiltunen (S) 14,50 S. Eriksson (R) 14,40 O. Hartikainen (S) 14,27
Kuula S. Nordh (R) 15,58 Y. Puntti (S) 15,36 R. Koivisto (S) 15,22 S. Edhlund (R) 15,20 T. Sönegård (R) 14,73 A. Perko (S) 14,71
Kiekko C. Lindroos (S) 49,79 R. Lindman (R) 49,05 L. Arvidsson (R) 48,02 U. Fransson (R) 46,99 V. Nyqvist (S) 45,81 A. Huutoniemi (S) 45,33
Moukari O. Halmetoja (S) 53,86 A. Ringström (R) 51,20 B. Asplund (R) 50,89 V. Kallio (S) 49,99 V. Hoffren (S) 48,07 F. Karlsson (R) 44,15
Keihäs T. Hyytiäinen (S) 72,72 S. Nikkinen (S) 69,43 E. Ojamo (S) 67,16 O. Bengtsson (R) 66,01 S. Daleflod (R) 65,74 K. Fredriksson (R) 62,64

Lisätietoa:

  • taulukon yksiköt: s (alle 800 m juoksut), min s (muut juoksut), cm (korkeus, seiväs, pituus), m (muut kenttälajit)
  • lajeissa pisteet: 7,5,4,3,2,1; viestissä pisteet 5,2
  • maksaneita katsojia oli 1. päivänä 21376 ja 2. päivänä 13526
  • toisen päivän vesisade pehmensi juoksuradan siten, että kahta sisimmäistä rataa ei käytetty lainkaan loppupäivän juoksuissa
  • kolmiloikassa Normanin 2. hyppy oli 14,65 m ja Lehdon 14,59 m , vastaavasti
  • 10000 m:n juoksussa Suomi sai ensimmäisen kolmoisvoittonsa, edelliset Jatkosodan jälkeiset 10000 m:n selvät voitot olivat kaksoisvoitot vuosilta 1945 ja 1950.
  • Ruotsin päävalmentaja Holmer arvosteli suomen Y. Puntin kuulantyönnön suoritustyyliä. Se muistutti enemmän heittoa kuin työntöä, minkä vuoksi sitä protestoitiin johtamatta kuitenkaan hylkäämiseen.

Lähteet:

  • Helsingin Sanomat 31.7. ja 1.8. v. 1953