Surinamen kansalliskokous:n aihe on herättänyt keskustelua ja mielenkiintoa jo pitkään. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Surinamen kansalliskokous on ollut tutkimuksen, analyysin ja keskustelun kohteena eri tiedonaloilla. Yhteiskunnan ja teknologisen kehityksen myötä Surinamen kansalliskokous:n rooli on saanut uusia ulottuvuuksia ja eri merkityksiä. Tässä artikkelissa tutkimme Surinamen kansalliskokous:n monia puolia ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Surinamen kansalliskokous on edelleen kiehtova aihe, joka ansaitsee tutkimisen perusteellisesti sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin ja sen merkityksellisyyteen tieteen alalla.
Surinamen kansalliskokous De Nationale Assemblée | |
---|---|
Historia | |
Perustettu | 1975 |
Johto | |
Puhemies | Marinus Bee (ABOP) |
Kokoonpano | |
Edustajia | 51 |
![]() | |
Puolueet |
Hallitus (33)
Oppositio (18) |
Vaalit | |
Viimeisimmät vaalit | 2020 |
Seuraavat vaalit | 2025 |
Kokouspaikka | |
Parlamenttitalo kuvattuna vuonna 2009 | |
Kotisivut | |
https://www.dna.sr |
Surinamen kansalliskokous (holl. De Nationale Assemblée, lyh. DNA) on Surinamen yksikamarinen lakiasäätävä elin. Se koostuu 51 edustajasta, jotka valitaan viiden vuoden välein. Yksi edustaja edustaa keskimäärin hieman yli 10 800 asukasta.[1]
Lainsäätämisen lisäksi kansalliskokous valitsee maan presidentin ja varapresidentin. Tähän tarvitaan ⅔ enemmistö. Mikäli tätä ei saavuteta kahdessa äänestyksessä, valintaprosessi siirtyy erilliselle valitsijakomitealle, joka koostuu kansallista ja paikallisista luottamustoimiin valituista poliitikoista.[2]
Parlamentaarista työtä tehdään 17 valiokunnassa, joissa kaikissa istuu 7 jäsentä.[3]
Marinus Bee valittiin parlamentin puhemieheksi 14. heinäkuuta 2021.[4]