Suulajärvi

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Suulajärvi:n jännittävään maailmaan löytääksemme kaikki sen salaisuudet, tarinat ja uteliaisuudet. Suulajärvi on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion kautta historian, eikä se ole ihme, sillä sen merkitys ja vaikutus elämäämme on kiistaton. Näillä linjoilla tutkimme Suulajärvi:n eri puolia sen alkuperästä sen nykypäivän merkitykseen ja sen vaikutuksiin yhteiskunnassa, teknologiassa ja kulttuurissa. Valmistaudu uppoutumaan kiehtovaan matkaan Suulajärvi:n läpi ja löydä kaikkea, mikä tekee tästä aiheesta ehtymättömän tiedon ja tunteiden lähteen.

Tämä artikkeli käsittelee Karjalankannaksen järveä. Suulajärvi on myös Karjalan tasavallassa.
Suulajärvi
Valtiot Venäjä
Paikkakunta Kanneljärvi, Kivennapa, Muolaa
Koordinaatit 60°25′34″N, 29°29′55″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Vammeljoki
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 25 m
Kartta
Suulajärvi

Suulajärvi on pitkä ja kapea järvi Karjalankannaksen keskiosassa. Järven pohjois- ja eteläpää ovat kaislikkoisia, mutta muuten se on kirkasvetinen järvi.[1]

Suomeen kuuluessaan järven koillisrannalla oli Ilolan kylä ja länsirannalla Hämeenkylä. Suulajärven eteläpohjukassa oli puolestaan Unto Seppäsen romaaneista tunnettu Iloisten ukkojen kylä.

Kalastus

Erityisesti Ilolan kylän asukkaat harjoittivat kalastusta puoliammattimaisesti järvessä, sitä myös hoidettiin ja suoritettiin kalanistutuksia. Vuonna 1920 istutettiin 1 000 järvilohta, 40 000 siikaa ja 20 000 muikun poikasta. Järvitutkimus ja lisäistutuksia suoritettiin 1924. Kalasaalis kuljetettiin 1800-luvulla Pietariin ja myytiin siellä paikallisilla markkinoilla. Talvipyynnissä mateita ja kiiskiä kuljetettiin myös elävinä tynnyreissä kaupunkiin. Kesällä venäläiset huvila-asukkaat ostivat kalaa.[2]

Muuta

Jatkosodassa asemasodan aikana järven ympäristö oli sotilaallisesti merkittävä paikka. Järven pohjoiskärjen ja Perkjärven kylän välimaastossa sijaitsi Suulajärven lentokenttä, jossa oli Hävittäjälentolaivue 24:n tukikohta. Järven rannalla oli myös Kannaksen Ryhmän esikunta[3] sekä ilmavoimien radiopataljoonan radiotiedustelukomppania.[4]

Lähteet

  • Jaakko Sarkanen ja Kaino Repo: ”Kylästä kylään”, Muolaa ja Äyräpää 1870-1944, s. 172, 473. Helsinki. Määritä julkaisija! ISBN 952-91-4893-3

Viitteet

  1. ↑ Maanmittaushallitus: Pitäjänkartta 1:20 000. 670/446 Perkjärvi. Helsinki.
  2. ↑ Jaakko Sarkanen ja Kaino Repo: ”Kalastus”, Muolaa ja Äyräpää 1870-1944, s. 172. Määritä julkaisija!
  3. ↑ ”Karjalan kannaksen tilanne vuoden 1944 alkupuolella”, Suomen sota 1941-1945, s. 19-20. (7. osa) Kuopio: Kivi, 1957.
  4. ↑ Toim Jari Leskinen ja Antti Juutilainen: Jatkosodan Pikkujättiläinen, s. 193, 891, 895. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-28690-6

Aiheesta muualla