Suuri aalto Kanagawan edustalla

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Suuri aalto Kanagawan edustalla, joka on erittäin tärkeä ja kiinnostava asia tänään. Suuri aalto Kanagawan edustalla on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion vaikutuksensa ansiosta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Näillä linjoilla tarkastellaan Suuri aalto Kanagawan edustalla:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Lisäksi analysoidaan asian asiantuntijoiden näkemyksiä ja näkemyksiä sekä mahdollisia ratkaisuja tai toimenpiteitä asian suhteen. Epäilemättä Suuri aalto Kanagawan edustalla on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, joten on välttämätöntä syventää sen tutkimista ja ymmärrystä täydellisemmän ja selvemmän vision saavuttamiseksi.

Suuri aalto Kanagawan edustalla
Nimi Suuri aalto Kanagawan edustalla
Toinen nimi 神奈川沖浪裏
Kanagawa-oki nami ura
Tekijä Hokusai
Valmistuspaikka Japani
Valmistumisvuosi 1831
Taiteenlaji japanilainen puupiirros (ukiyo-e)
Teostyyppi woodblock print (käännä suomeksi)
Materiaali paperi ja preussinsininen
Korkeus 25,7 cm
Leveys 37,8 cm
Kokoelma Tokion kansallismuseo, Rijksmuseum, Honolulu Museum of Art (käännä suomeksi), Centre Céramique (käännä suomeksi), Metropolitan Museum of Art, British Museum, Tokyo Fuji Art Museum (käännä suomeksi), National Gallery of Victoria (käännä suomeksi), Museum of Art and Crafts Hamburg (käännä suomeksi), Art Institute of Chicago, Los Angeles County Museum of Art, Maidstone Museum and Bentlif Art Gallery (käännä suomeksi) ja MAK - Museum of Applied Arts (käännä suomeksi)
Sijainti useita

Suuri aalto Kanagawan edustalla[1] (jap. 神奈川沖浪裏, Kanagawa-oki nami ura) on japanilainen puupiirros, jonka on tehnyt ukiyo-e-taiteilija Hokusai.[2] Se on tehty vuosien 1829 ja 1833 välillä Edo-kauden myöhäisvaiheilla.[2] Teos on 36 näkymää Fuji-vuorelle -sarjan ensimmäinen osa.[2]

Puupiirrokseen on kuvattu valtava aalto, joka riepottelee kolmea venettä Sagaminlahden rannikolla. Taustalla näkyy Japanin korkein vuori Fuji. Välillä aalto tulkitaan tsunamiksi, vaikka se vaikuttaakin enemmän hyökyaallolta.[3]

Lähteet

  1. ↑ Malme, Heikki (toim.): Hokusai & Hiroshige: Matkalla Edoon, s. 110. Ateneumin taidemuseo, 2008. ISBN 978-951-53-3091-8
  2. ↑ a b c print | British Museum The British Museum. Viitattu 26.6.2021. (englanniksi)
  3. ↑ Julyan H.E. Cartwright, Hisami Nakamura: What kind of a wave is Hokusai's Great wave off Kanagawa? Notes and Records of the Royal Society, 20.6.2009, nro 2, s. 119–135. doi:10.1098/rsnr.2007.0039 Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla