Nykymaailmassa Sven Wilhelm Hougberg:llä on keskeinen rooli yhteiskunnan eri osa-alueilla. Sven Wilhelm Hougberg on ollut analyysin ja keskustelun kohteena eri aloilla sen vaikutuksista talouteen kulttuuriin ja politiikkaan. Ajan myötä kiinnostus Sven Wilhelm Hougberg:tä kohtaan on kasvanut tasaisesti, ja sen merkitys on edelleen kuuma aihe tänään. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Sven Wilhelm Hougberg:een, tavoitteenamme tutkia perusteellisesti sen merkitystä ja ymmärtää sen roolia jokapäiväisessä elämässämme.
Sven Wilhelm Hougberg (2. helmikuuta 1839 Viipuri – 7. joulukuuta 1905 Helsinki) oli suomalainen senaattori, todellinen valtioneuvos ja Suomen kenraalikuvernöörin kanslian johtaja.
Hougbergin vanhemmat olivat kappalainen, varapastori Bror Sven Hougberg (1797–1875) ja Agata Sofia Poppius. Hän pääsi ylioppilaaksi 1857 Viipurin lukiosta ja suoritti Helsingin yliopistossa tuomarintutkinnon 1863 sekä valmistui filosofian kandidaatiksi 1861 ja filosofian maisteriksi 1864. Hougberg sai varatuomarin arvon 1866.
Hougberg oli Viipurin raastuvanoikeuden oikeusraatimiehenä 1866–1875 ja kenraalikuvernöörin kanslian toimituspäällikkönä 1875–1882 ja johtajana 1882–1890. Hän oli Suomen senaatin oikeusosastolla senaattorina 1890–1900. Hougberg sai kanslianeuvoksen arvon 1880 ja todellisen valtioneuvoksen arvon 1884.
Hougberg oli naimisissa vuodesta 1868 Lilly Lovisa Gustava von Rehekampffin kanssa jonka isä oli ratsuväen kenraali Kari von Rehekampff.[1][2]