Svenska litteratursällskapet i Finland
Nykyään Svenska litteratursällskapet i Finland on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe nyky-yhteiskunnassa. Monista näkökulmistaan Svenska litteratursällskapet i Finland on onnistunut vangitsemaan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Sen vaikutus vaihtelee arkipäiväisistä asioista maailmanlaajuisesti merkittäviin asioihin. Tässä artikkelissa perehdymme Svenska litteratursällskapet i Finland:n maailmaan, tutkimme sen eri puolia, analysoimme sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja pohdimme sen merkitystä nykyään. Liity meihin tälle Svenska litteratursällskapet i Finland:n löytämisen ja ymmärtämisen matkalle.
Svenska litteratursällskapet i Finland (lyhenne SLS[1]) on tieteellinen seura, jonka tarkoituksena on vaalia, kehittää ja välittää suomenruotsalaista kulttuuriperintöä.
Historia
Seura perustettiin vuonna 1885 Johan Ludvig Runebergin muistoksi.[2]
Svenska Litteratursällskapet i Finland nimitti ja aloitti vuonna 1911 Florinin komitean. Florinin komitea suuntautui perinnöllisyyden merkitystä painottaneeseen rotupuhtaudelliseen työhön.[3]
Toiminta
Seura harjoittaa arkisto-, kustannus- ja tutkimustoimintaa. Seuran tärkeimpiä julkaisuja ovat Runebergin ja Zacharias Topeliuksen kootut teokset.
Seura omistaa ja hallinnoi Svenska kulturfondenia[4] sekä ylläpitää Porvoossa sijaitsevaa Runoilijakotia. Seura jakaa vuosittain stipendejä ja kirjallisuuspalkintoja, joista tärkein on Tollanderin palkinto.
Vuoden 2019 lopussa SLS:n hallinnoiman omaisuuden arvo oli noin 1,8 miljardia euroa, joka koostuu SLS:n ja Svenska kulturfondenin (SKF) rahastoista. SLS sijoittaa pääasiassa kotimaisiin ja ruotsalaisiin kansainvälisesti toimiviin pörssiyhtiöihin.[5] Seura on monen suomalaisen pörssiyhtiön suurimpia osakkeenomistajia.[6] Seuralla on ollut huomattavia omistuksia eri yrityksissä, muun muassa SYP-pankissa, Kymin Oy:ssä ja Wärtsilässä.[7]
Seuran puheenjohtajat
- 1885–1897 Carl Gustaf Estlander
- 1897–1922 M. G. Schybergson
- 1922–1924 Hugo Pipping
- 1924–1934 Gunnar Castrén
- 1934–1947 Eirik Hornborg
- 1947–1954 Carl Axel Nordman
- 1954–1966 Olav Ahlbäck
- 1966–1974 P. O. Barck
- 1974–1979 Torsten Steinby
- 1979–1983 Carl-Eric Thors
- 1983–1992 Lars Huldén
- 1992–2000 Johan Wrede
- 2000–2010 Håkan Andersson
- 2010–2013 Max Engman
- 2013–2017 Fred Karlsson
- 2017–2023 Henrik Meinander
- 2023– Åsa von Schoultz
Lähteet
- ↑ Lyhenneluettelo: S Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 20.3.2021.
- ↑ SLS:n toiminnasta SLS. Viitattu 20.3.2021.
- ↑ Florinin komitea 1911 (Arkistoitu – Internet Archive) agricolaverkko.fi
- ↑ Svenska Kulturfondenin kotisivu kulturfonden.fi.
- ↑ Förvaltningsprinciper SLS. Arkistoitu 28.2.2021. Viitattu 20.3.2021. (ruotsiksi)
- ↑ SLS Verksamheten sls.fi. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 30.10.2014.
- ↑ Seppänen, Esko: Iso paha raha. ISBN 951-615-106-X. lähde tarkemmin?
Kirjallisuutta
- Wiklund, Henry: Uppdraget som växte: Historien om Svenska litteratursällskapet som förvaltare av allmännyttigt kapital. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2015. ISBN 978-951-583-275-7
Aiheesta muualla
- Svenska litteratursällskapet i Finland. Seuran sivusto.
- Svenska litteratursällskapetin arkisto Finnassa.
- Svenska litteratursällskapet i Finland hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
