Nykymaailmassa Svenska normallyceum:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille yksilöille ja yhteisöille. Svenska normallyceum on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua asiantuntijoiden, tutkijoiden ja yleensäkin väestön keskuudessa, joko sen merkityksen nyky-yhteiskunnassa, vaikutuksensa ihmisten jokapäiväiseen elämään tai maailmanlaajuisen merkityksen vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Svenska normallyceum:een liittyviä eri ulottuvuuksia ja näkökohtia, jotta voimme tarjota asiaankuuluvaa tietoa ja perusteellisen analyysin tästä tärkeästä aiheesta.
Svenska normallyceum eli Ruotsalainen normaalilyseo (myös Norsen) oli vuosina 1864–1977 Helsingissä toiminut ruotsinkielinen oppikoulu. Se perustettiin J. V. Snellmanin aloitteesta.[1] Aluksi koulun nimi oli Helsingfors normalskola, mutta se muutettiin myöhempään muotoonsa vuonna 1874. Vuosina 1867–1872 koulussa oli myös suomenkielinen osasto.[2] Axel Hampus Dahlströmin suunnittelema koulurakennus Unioninkadulla Kaartinkaupungissa valmistui vuonna 1880.[3][4]
Vuoteen 1974 koulu oli ainoastaan pojille, mutta tuolloin se yhdistettiin ruotsinkielisen tyttölyseon kanssa ja muutettiin yhteiskouluksi. Peruskoulujärjestelmään siirtymisen yhteydessä vuonna 1977 koulu jaettiin lukioksi ja yläasteeksi, jotka sen jälkeen toimivat samoissa tiloissa nimillä Gymnasiet Svenska normallyceum ja Högstadiet Svenska normallyceum.[1] Lukio yhdistettiin vuonna 2015 Tölö specialiseringsgymnasiumin kanssa Tölö gymnasiumiksi, joka toimii Töölössä.[5][3]
Norsenin vanhassa rakennuksessa toimivat nykyään ruotsinkielisen peruskoulun Grundskolan Norsenin luokat 5–9.[6] Rakennus peruskorjattiin vuonna 2016. Se on nykyään Helsingin vanhin yhä alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan oleva koulurakennus.[3]