Sylvia Earle

Tässä artikkelissa Sylvia Earle:n aihetta käsitellään laajasta ja monipuolisesta näkökulmasta. Sylvia Earle on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri osa-alueilla ja synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja eriäviä näkemyksiä. Kautta historian Sylvia Earle:llä on ollut keskeinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueiden kehityksessä sekä eri yhteisöjen kulttuurin ja identiteetin kehittymisessä. Yksityiskohtaisen ja syvällisen analyysin avulla tutkitaan useita särmiä, jotka muodostavat Sylvia Earle:n monimutkaisuuden, ja tutkitaan sen vaikutusta, seurauksia ja mahdollisia tulevaisuuden ennusteita.

Sylvia Alice Earle (s. 30. elokuuta 1935) on yhdysvaltalainen meribiologi ja tutkimusmatkailija. Hänen tieteellinen työnsä on keskittynyt merileviin. Hän on myös kirjoittanut kirjoja ja dokumentteja, joissa varoitetaan liikakalastuksen ja merten saastumisen vaaroista. Earle kuului laitesukelluksen uranuurtajiin.[1] Yli 40 vuotta kestäneellä urallaan hän johti yli 50 tutkimusmatkaa ja vietti yli 7000 tuntia sukelluksissa. Hän on yksi vedenalaisia kulkuneuvoja kehittävän yrityksen perustajista. 1990-luvun alussa hän oli NOAA:ssa johtavana tutkijana.[2]

Earle oppi laitesukelluta opiskellessaan Floridan osavaltionyliopistossa. Hän suoritti siellä kandidaatin tutkinnon kasvitieteessä vuonna 1955. Maisteriksi hän jatkoi Pohjois-Carolinassa Duken yliopistossa, ja väitöstyössään hän tutki Meksikonlahden leviä, joista hän keräsi yli 20 000 näytettä.[1]

1970-luvulta alkaen Earle osallistui National Geographic Societyn vedenalaisten dokumenttien ja kirjojen tuotantoon. Tutkijanurallaan hän julkaisi yli sata artikkelia.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c John P. Rafferty: Sylvia Earle Encyclopedia Britannica. Viitattu 19.4.2019.
  2. ↑ Sylvia Earle TED. Viitattu 19.4.2019.