Synkkä voitto
Nykyään Synkkä voitto on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Alan asiantuntijoista aina vain tietoa aiheesta etsiviin Synkkä voitto:stä on tullut vertailukohta nykyisessä keskustelussa. Synkkä voitto:n ja sen vaikutusten ymmärtämiseksi paremmin on tärkeää analysoida erilaisia näkökulmia ja siitä tehtyjä tutkimuksia. Tässä artikkelissa perehdymme Synkkä voitto:n jännittävään maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja vaikutusta yhteiskuntaan. Valmistaudu lähtemään löytö- ja tiedonmatkalle Synkkä voitto:stä!
| Synkkä voitto | |
|---|---|
| Dark Victory | |
 |
|
| Ohjaaja | Edmund Goulding |
| Käsikirjoittaja | Casey Robinson |
| Perustuu | George Brewerin ja Bertram Blochin näytelmään |
| Tuottaja | Hal B. Wallis |
| Säveltäjä | Max Steiner |
| Kuvaaja | Ernest Haller |
| Leikkaaja | William Holmes |
| Tuotantosuunnittelija | Robert M. Haas |
| Pukusuunnittelija | Orry-Kelly |
| Lavastaja | Robert M. Haas |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Warner Bros. |
| Levittäjä |
Warner Bros. Netflix |
| Ensi-ilta | 20. huhtikuuta 1939 |
| Kesto | 104 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
|
|
|
Synkkä voitto (Dark Victory) on Edmund Gouldingin ohjaama yhdysvaltalainen elokuva vuodelta 1939. Se perustuu George Brewerin ja Bertram Blochin kirjoittamaan näytelmään, jota esitettiin Broadwaylla 1934.[1] Synkkä voitto oli ehdolla parhaan elokuvan ja Max Steiner parhaan alkuperäissävellyksen Oscar-palkinnon saajaksi. Lisäksi Bette Davis oli ehdokkaana parhaasta naispääosasta.[2] Alkuperäisessä Broadway-versiossa pääroolin näytteli Tallulah Bankhead.[1]
The New York Timesin kriitikot valitsivat Synkän voiton vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[3] American Film Institute valitsi elokuvan vuonna 2006 listalleen sadasta kaikkien aikojen innostavimmasta yhdysvaltalaiselokuvasta.[4]
Juoni
Bette Davis näyttelee elokuvassa rikasta perijätärtä Judith Trahernea, joka saa kuulla sairastuneensa välitöntä hoitoa vaativaan aivokasvaimeen. George Brentin näyttelemä lääkäri Frederick Steele suorittaa leikkauksen, jonka hän kertoo sujuneen hyvin. Kiitollinen Judith rakastuu lääkäriinsä ja he alkavat suunnitella avioliittoa. Kasvain kuitenkin uusiutuu ja Judith alkaa epäillä Frederickin naivan hänet vain säälistä kuolevaa naista kohtaan.
Roolit
| Bette Davis | … | Judith Traherne |
| George Brent | … | tohtori Frederick Steele |
| Geraldine Fitzgerald | … | Ann King |
| Humphrey Bogart | … | Michael O'Leary |
| Henry Travers | … | tohtori Parsons |
| Ronald Reagan | … | Alec Hamm |
| Cora Witherspoon | … | Carrie |
| Dorothy Peterson | … | neiti Wainwright |
Lähteet
- ↑ a b Travers, James: Dark Victory (1939) 2008. Films de France. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
- ↑ Deming, Mark: Overview: Dark Victory allmovie. Viitattu 16.2.2011. (englanniksi)
- ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made. (Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004.) The New York Times. Arkistoitu 11.7.2016. Viitattu 4.7.2016. (englanniksi)
- ↑ AFI’s 100 Most Inspiring Films of All Time, American Film Institute 2006. Viitattu 16.2.2023.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Synkkä voitto Wikimedia Commonsissa
