Syväväyläperiaate
Tässä artikkelissa aiomme tutkia yksityiskohtaisesti aihetta Syväväyläperiaate, ongelma, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion nykyään. Syväväyläperiaate on ollut viime vuosina lukuisten keskustelujen ja tutkimusten kohteena, ja sen merkitys ja vaikutukset yhteiskunnan eri puolille eivät ole jääneet huomaamatta. Alkuperäistään tuleviin vaikutuksiinsa Syväväyläperiaate:stä on tullut yleisesti kiinnostava aihe, joka koskee kaikenlaisia ihmisiä iästä, sukupuolesta tai maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Tässä artikkelissa tarkastelemme Syväväyläperiaate:een liittyviä eri näkökohtia, käsittelemme sen monia puolia ja kuinka se on kehittynyt ajan myötä.
Syväväyläperiaate eli thalweg-periaate (engl. thalweg principle, saksan sanoista T(h)al ’laakso’ + Weg ’tie’[1]) on valtionrajoissa usein käytetty periaate, jonka mukaan kulkukelpoisessa joessa (engl. navigable river) raja kulkee joen uoman syvintä kohtaa pitkin, ellei muuta ole sovittu. Järvissä ja ei-kulkukelpoisissa joissa raja sen sijaan kulkee usein keskiviivalla.[2]
Joen uoman vähitellen siirtyessä raja siirtyy vastaavasti. Toisaalta äkillinen joen siirtyminen toiseen paikkaan (engl. avulsion) ei siirrä rajaa, vaan raja jää tällöin kuivuneeseen uomaan. Erottelu näiden kahden tapauksen välillä on joskus tulkinnanvaraista. Vuonna 1895 puhjenneessa Yhdysvaltojen ja Meksikon välisessä Chamizalin kiistassa osapuolet olivat eri mieltä siitä, oliko rajajoki Rio Grande siirtynyt vähitellen vai äkillisesti. Joki oli siirtynyt etelään sekä vähitellen että tulvien seurauksena. 600 eekkerin (2,4 neliökilometrin) aluetta koskenut kiista sovittiin lopullisesti vasta vuonna 1963.[2]
Merkittävä poikkeama syväväyläperiaatteesta on ollut Irakin ja Iranin rajalla Shatt al-Arabissa. Vuoden 1937 sopimuksen mukaan raja kulki joen itärannassa, niin että käytännössä koko joki oli Irakin hallinnassa. Vuonna 1975 solmitun uuden sopimuksen mukaan raja siirtyi joen syvimpään kohtaan, mutta Irak sanoi sopimuksen irti jo 1980. Kiista joen hallinnasta oli yhtenä syynä 1980–1988 käytyyn Irakin ja Iranin väliseen sotaan.[3][4]
Suomessa
- Ruotsin vastainen raja kulkee Haminan rauhansopimuksen (1809) perusteella syvimmän virranuoman mukaan (ruots. strömfåran, ransk. Thalweg).[5][6]
- Norjan vastaisella jokirajalla on myöskin kaikissa rajankäynneissä otettu perustaksi syväväyläperiaate, vaikka rajan tarkkaa sijaintia joessa ei alun perin Strömstadin sopimuksessa (1751) määritelty.[7]
- Venäjän vastainen raja kulkee ”rajajoissa ja -puroissa niiden tai niiden päähaaran keskellä”.[8]
Lähteet
- ↑ Merriam-Webster Online (Hakusana thalweg) merriam-webster.com. Viitattu 22.4.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Boleslaw Adam Boczek: International Law: A Dictionary, s. 208–209. Scarecrow Press, 2005. Google Books -esikatselu Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Robert Siegel: The History of the River That Divides Iran and Iraq NPR. 26.3.2007. Viitattu 6.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Charles P. Wallace: Iran, Iraq Still Fail to Bridge Waterway Dispute. Los Angeles Times, 19.8.1988. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Haminan rauhansopimuksen teksti ruotsiksi ja suomeksi histdoc.net. Viitattu 22.4.2017.
- ↑ Haminan rauhansopimuksen alkuperäinen teksti ranskaksi histdoc.net. Viitattu 22.4.2017.
- ↑ Suomen ja Norjan rajankäynti (Aikaisemmat rajankäynnit – yleiskatsaus ja yhteenveto) geosite.jankrogh.com. 2000. Viitattu 22.4.2017.
- ↑ Sopimus Suomen Tasavallan Hallituksen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallituksen kesken Suomen ja Neuvostoliiton välisellä valtakunnan rajalla noudatettavasta järjestyksestä ja rajatapahtumain selvittämisjärjestyksestä finlex.fi. 23.6.1960. Viitattu 22.4.2017.