Syöksyhammas

Nykymaailmassa Syöksyhammas on saavuttanut merkittävän merkityksen. Sekä jokapäiväisessä elämässä että eri ammattialoilla Syöksyhammas on tuottanut huomattavan vaikutuksen. Tämä trendi on herättänyt kiinnostuksen niin asiantuntijoissa kuin faneissakin, jotka haluavat ymmärtää paremmin sen vaikutusta ja ulottuvuutta. Tässä artikkelissa tutkimme Syöksyhammas:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen merkitykseen nykyisessä kontekstissa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan kuvan Syöksyhammas:stä ja sen vaikutuksista tämän päivän yhteiskuntaan.

Mammuteilla oli valtavat syöksyhampaat.

Syöksyhammas on joidenkin nisäkkäiden suusta kasvava huomattavan pitkä hammas. Syöksyhampaita on nykyisin elävistä lajeista norsuilla, mursulla ja sarvivalaalla. Eläimet käyttävät syöksyhampaitaan lajista riippuen esimerkiksi itsepuolustukseen, lajinsisäiseen kilpailuun, ruoanhankintaan tai liikkumiseen. Syöksyhampaat kasvavat koko eläimen eliniän ajan.[1]

Norsun syöksyhampaat ovat pidentyneitä etuhampaita ja kasvavat kaarevasti eteenpäin. Norsut kaivavat syöksyhampaillaan vettä maasta ja kaarnaa puunrungoista sekä puolustautuvat niillä petoja ja toisiaan vastaan. Norsujen syöksyhampaista saatava norsunluu on haluttua materiaalia, minkä seurauksena norsuja on jouduttu suojelemaan metsästäjiltä. Afrikannorsuista uroksilla ja naarailla sekä aasiannorsu-uroksilla on suuret syöksyhampaat, mutta aasiannorsunaarailta ne voivat puuttua kokonaan.[1]

Mursun syöksyhampaat ovat pidentyneitä kulmahampaita, ja ne kasvavat suoraan alaspäin. Mursut käyttävät syöksyhampaitaan noustakseen vedestä jäälle ja kaivertaakseen jäähän hengitysaukkoja sukelluksissa ollessaan. Urokset käyttävät hampaitaan myös taisteluissa toisia uroksia vastaan.[1]

Sarvivalasuroksella on yksi miekkamainen, suora ja kierteinen syöksyhammas, joka kasvaa sen yläleuasta ja voi olla yli kahden metrin mittainen. Sarvivalaan syöksyhampaalla arvellaan olevan merkitystä eläimen pariutumisrituaaleissa.[1]

Joidenkin eläinten kuten villisian, pahkasian ja sapelihammaskissojen kulmahampaita kutsutaan torahampaiksi.[1]

Galleria

  • Afrikkalaisnorsu suurine syöksyhampaineen
    Afrikkalaisnorsu suurine syöksyhampaineen
  • Afrikkalaisen savanninorsun kallo
    Afrikkalaisen savanninorsun kallo
  • Sarvivalaita
    Sarvivalaita
  • 1500-luvulta peräisin oleva 243-senttinen sarvivalaan syöksyhammas
    1500-luvulta peräisin oleva 243-senttinen sarvivalaan syöksyhammas
  • Mursuja
    Mursuja

Lähteet

  1. ↑ a b c d e What Mammals Have Tusks? Pawnation.com. Arkistoitu 24.12.2014. Viitattu 29.10.2014.

Aiheesta muualla