Tässä artikkelissa TERF:tä tarkastellaan kattavasta ja syvällisestä näkökulmasta tutkimalla sen monia puolia ja seurauksia eri elämänalueilla. Yksityiskohtaisen ja harkitun analyysin avulla pyrimme ymmärtämään täysin TERF:n tärkeyden ja vaikutuksen tämän päivän yhteiskuntaan sekä mahdollisia ratkaisuja tai vaihtoehtoja sen asettamiin haasteisiin. Erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia tarkastellaan kokonaisvaltaisen ja rikastuttavan näkemyksen tarjoamiseksi TERF:stä, jonka tavoitteena on edistää keskustelua ja kriittistä pohdiskelua tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
TERF (engl. trans-exclusionary radical feminism, ’transihmiset ulossulkeva radikaalifeminismi’) on usein halventavassa tarkoituksessa käytetty nimitys radikaalifeminismin suuntauksesta, jonka mukaan koska sukupuolessa on kyse lisääntymisbiologiasta, transsukupuoliset ihmiset ovat sitä sukupuolta, johon heidät on syntymässä määritelty biologiansa perusteella.[1] Terf-feministien mukaan transnaiset ovat siis miehiä tai transihmisiä eivätkä naisia.[2] Joidenkin terf-feministien mukaan transnaisilta puuttuvat väistämättä naisen kokemukset esimerkiksi naispuberteetista, patriarkaatin kohteena olemisesta ja raskaudesta.[2]
Terf-nimitystä käytetään usein halventavassa merkityksessä, ja terf-feministejä syytetään transfobisiksi.[3] Jotkut terfeiksi leimatut feministit määrittelevät itsensä mieluummin ”gender-kriittisiksi”.[4]
Joidenkin terf-feministiksi leimattujen feministien mukaan transihmisten asiat eivät kuulu feminismiin tai naisjärjestöihin.[5] Jotkut terf-feministeiksi leimatut feministit, kuten ruotsalainen Ebba Witt-Brattström, sanovat vierastavansa intersektionaalista feminismiä siitä syystä, että siinä sukupuolia nähdään olevan enemmän kuin kaksi, ja koska siinä keskitytään naiseuden kustannuksella moniin queer-aiheisiin.[5]
Terf-ajatteluun on yhdistetty esimerkiksi vaatimus, että naisten vessojen pitäisi turvallisuussyistä olla tarkoitettu vain biologisesti naisille eikä transnaisille.[2] Terf-feministit perustelevat tätä vaatimusta tapauksilla, joissa transnainen tai sellaiseksi tekeytyvä on raiskannut naisia naisille rajatuissa tiloissa.[4] On myös huomautettu, että biologiaan perustuvan jaottelun poistuessa kuka hyvänsä henkilö voi määritellä itsensä naiseksi, ja tämän avaavan mahdollisuuden häiritsijämiesten toiminnalle.
Ensimmäisiä kertoja termiä käytti Englannissa vuonna 2008 Viv Smythe kuvailemaan mediassa kirjoittavia radikaaleja feministejä, jotka Smythen mukaan olivat transfobisia.[6] Nykyään termiä käytetään myös ei-radikaaleiksi feministeiksi identifioiduista ihmisistä, joiden katsotaan syrjivän transihmisiä.[7]
Tunnettuja kielteisellä terf-nimityksellä leimattuja pitkän linjan feministejä ovat esimerkiksi J. K. Rowling[8][9] sekä feminismin perustajahahmoihin kuuluva Germaine Greer.[10]