Taalintehtaan kansantalo
Tässä artikkelissa aiomme tutkia Taalintehtaan kansantalo:tä perusteellisesti ja analysoida sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Taalintehtaan kansantalo on ollut alkuperästään nykypäivän merkityksellisyyteen asti kiinnostavan ja tutkimuksen kohteena useilla eri aloilla. Vuosien mittaan se on synnyttänyt keskustelua ja kiistoja, haastanut käsityksemme ja antanut meille mahdollisuuden pohtia sen merkitystä nykymaailmassa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Taalintehtaan kansantalo:tä ja tarjoamaan kattavan näkemyksen, joka herättää pohdintaa ja keskustelua.
| Folketshus Dalsbruk | |
|---|---|
| Taalintehtaan kansantalo | |
| Osoite | 25900 Taalintehdas |
| Sijainti | Kemiö, Taalintehdas |
| Rakennustyyppi | puurakennus |
| Valmistumisvuosi | 1932–1935 |
| Suunnittelija | Rakennusmestari Bror Korström |
| Rakennuttaja | Osuuskunta Kansantalo |
| Omistaja | Taalintehtaan Kansantalo-osuuskunta/Andelslaget Folkets hus Dalsbruk |
| Runkorakenne | puu |
| Julkisivumateriaali | rimalaudoitus |
| Kerrosluku | osittain 3-kerroksinen |
 |
|
Kansantalo Taalintehdas, eli Folketshus Dalsbruk, on Kemiön saarella sijaitseva työväentalo. Talo rakennettiin 1930-luvun alun pula-aikana työväenyhdistysten käyttöön.
Historiaa
Taalintehtaan suomenkielinen työväenyhdistys perustettiin vuonna 1896.[1] Paikkakunnalla oli toiminut myös ruotsinkielinen työväenyhdistys. Työväenyhdistykset yhdessä työväen voimistelu- ja urheiluseuran sekä ammattiosaston kanssa perustivat kansantalon rakentamista varten Kansantalo-nimisen osuuskunnan vuonna 1931. Talon rakentamista varten ostettiin vanha hotellirakennus, joka purettiin ja siirrettiin. Talon rakentamiseen on osallistunut talkoilla työttömiäkin. Talo vihittiin käyttöön 21.2.1932.[2]. Osuuskunnassa, joka perustettiin 1.4.1931, oli mukana myös työntekijöiden sairaus- ja hautausavustuskassa.[1]. Osuuskunnan 1 000 markan hintaisia osuuksia oli yhdistyksillä seuraavasti: Taalintehtaan sairaus- ja hautausapukassa 10, Voimisteluseura Jäntevä 17, ruotsalainen työväenyhdistys 12, suomalainen työväenyhdistys 8 ja Metalliliiton ammattiosasto 2. Kansantalon saamat vuokra- ja ravintolatuotot olivat hyvät alusta alkaen, ja lainoja pystyttiin lyhentämään ripeällä tahdilla.[3]
Rakennus
Taloa alettiin rakentaa vuonna 1931, se valmistui 1931 ja lopullisesti 1935. Talo sijaitsi alun perin vuokratontilla, jonka vuokra-aika oli 50 vuotta. Taalintehtaan vanha hotelli ostettiin rakennustarpeiksi. Taalintehdas Oy myi hotellin korkeiden ylläpitokustannusten takia. Rakennuspiirustukset teki rakennusmestari Bror Korström, joka myös urakoi suuren osan talosta. Vuonna 1936 taloa laajennettiin, siihen rakennettiin juhlasali ja tilava näyttämö. Talon yläkerrassa oli ajan mukaisesti vahtimestarin asunto. Talo on peruskorjattu vuosina 1966–1968.[1]. Voimisteluseura Jäntevällä oli talon ullakolla komea harjoitussali.[3]
Toimintaa työväentalolla
Ajanmukaiselle työväentalolle oli tarvetta, koska jo vuoden 1931 loppupuolella ennen sen valmistumista siellä alettiin järjestää mm. tansseja ja teatteriesityksiä.[1]. Talolla on esiintynyt kiertueellaan vuonna 1949 suomalainen Teräsmies V. Hautaviita.[4]
Nykyinen käyttö
Nykyään talo tunnetaan nimellä Folkets Hus, ja sen omistaa Andelslaget Folkets Hus Dalsbruk.[5]
Lähteet
- ↑ a b c d Willner, Margareta: Varsinais-Suomen työväentalot. Suomentanut Munter, Riitta. Turun kaupungin historiallinen museo, 1978. ISBN 951-9125-19-1
- ↑ Eteenpäin Lehti 22.2.1932 no 21 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 31.10.2022.
- ↑ a b Sosialisti digi.kansalliskirjasto.fi. 8.11.1934 no 26. Viitattu 31.10.2022.
- ↑ Annonsbladet För Kimito, Drgsfjärd, Västanfjärd och Hitis 30.6.1949 no 23 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 31.10.2022.
- ↑ Seurantalot seurantalot.fi. Viitattu 31.10.2022.