Tahkoluodon merituulipuisto

Nykymaailmassa Tahkoluodon merituulipuisto:stä on tullut jatkuvan ja erittäin relevantin keskustelun aihe eri alueilla. Olipa kyse politiikasta, yhteiskunnasta, tekniikasta tai millä tahansa muulla alalla, Tahkoluodon merituulipuisto on herättänyt suurta kiinnostusta ja ollut useiden tutkimusten ja tutkimusten kohteena. Sen vaikutus jokapäiväiseen elämään ja eri alueiden kehitykseen on kiistaton, minkä vuoksi sen vaikutukset ja seuraukset on analysoitava perusteellisesti. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja Tahkoluodon merituulipuisto:een, jotta voimme ymmärtää paremmin sen vaikutusta ja kattavuutta nykyään.

Tahkoluodon merituulipuisto
Tahkoluodon tuulivoimapuisto toukokuuta 2018.
Tahkoluodon tuulivoimapuisto toukokuuta 2018.
Valtio Suomi
Sijainti Tahkoluoto, Pori
Koordinaatit 61°37′34″N, 21°21′29″E
Rakentaminen alkoi 2017 [1]
Sähköverkkoon 2017 [1]
Valmistunut 2017 [1]
Kustannus yli 120 milj. € [1]
Perustaja Suomen Hyötytuuli Oy
Rakennuttaja Suomen Hyötytuuli Oy
Omistaja Suomen Hyötytuuli Oy
Operaattori Suomen Hyötytuuli Oy [2]
Tuulivoimapuisto
Tyyppi merituulivoimalaitos
Sähköasema Tahkoluoto [1]
Merikaapeli 15 km, Kallioholma [1]
Puistojännite 33 kV [1]
Syvyys 8–15 m [3]
Pinta-ala 4 km² [4]
Tuulivoimalat 1 × Siemens SWT (2,3 MW)[5]
10 × Siemens SWT (4,2 MW)   
Kapasiteetti 44,3 MW [5]
Vuosituotanto 155–157 GWh [5][1]
Kartta
Tahkoluodon merituulipuisto
Verkkosivut https://www.hyotytuuli.fi
Commons luokka

Tahkoluodon merituulipuisto on Satakunnassa Porin Tahkoluodon edustalla sijaitseva tuulivoimapuisto, joka on maailman ensimmäinen jääolosuhteisiin suunniteltu merituulipuisto ja johon valmistui Suomen ensimmäinen merituulivoimalaitos. Tuulivoimapuiston omistaa Suomen Hyötytuuli Oy. Tuulivoimapuiston muodostaa 11 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on 44,3 megawattia.[5][4]

Yleistä

Tuulivoimapuisto sijaitsee Tahkoluodon länsi ja lounaispuolella yli viisi kilometriä mantereelta Mäntyluodossa. Alue on ulkosaaristoa ja avomeren reuna-aluetta. Alue rajoittuu idässä Tahkoluotoon ja etelässä Kaijakarin edustan karikoihin. Sen läheisyydessä toimii jo Reposaaren tuulivoimapuisto, jossa on 11 tuulivoimalaitosta. Sen tuulivoimalaitokset on sijoitettu alueelle, joka on 3 kilometriä pitkä ja 2 kilometriä leveä. Uloimpien voimaloiden rajaaman alueen pinta-ala on alle neljä neliökilometriä. Voimalat sijaitsevat 0,5–3,0 kilometriä Tahkoluodon rannasta. Meri on alueella 8–15 metriä syvää.[1][4]

Tuulipuisto muodostuu 11 tuulivoimalaitoksesta, jotka ovat saksalaisen Siemensin valmistamia. Yksi tuulivoimala on malliltaan Siemens SWT-2.3-101, jonka kapasiteetti 2,3 megawattia, jonka napakorkeus on 80 metriä ja tuuliturbiinin halkaisija on 101 metriä.[6][7] Se sijaitsee voimalapuiston keskellä noin 1,2 kilometriä rannasta, missä merivesi on 9 metriä syvää. Tämän voimalan sähkön vuosituotanto on ollut 9,36 gigawattituntia. Kymmenen muuta voimalaa ovat mallia Siemens SWT-4.0 [8][9], joiden kapasiteetiksi ilmoitetaan 4,2 megawattia, napakorkeudeksi 91 metriä ja turbiinin halkaisijaksi 130 metriä.[1] Näiden vuosituotannoksi arvioidaan olevan 155 gigawattituntia. Niiden perusta on valmistettu teräsvaippaan valetusta jalasta, jossa teräskuori suojaa perustuksia Selkämeren merijään aiheuttamalle eroosiolta. Terässuojan runko on 25 metriä korkea ja sen halkaisija on 13,5 metriä. Seitsemän voimalaa on sijoitettu ensimmäisen voimalan ympärille ja kolme muuta laivaväylän taakse pohjoiseen yhteen riviin. Sähkökaapelit tuodaan voimalalta voimalalle neljässä linjassa, jotka nousevat maalle Tahkoluodon Kallioholman länsikärjessä. Kaapelit on vedetty yhdessä nipussa Tahkoluodon keskellä sijaitsevaan sähkökeskukseen, jonka on toimittanut ABB. Kaapelia on 15 kilometriä ja siinä virtaa 33 kilovoltin kolmivaiheinen sähkövirta sähkökeskukseen.[1][3][10][2][11]

Pilottivoimala

Keltajalkainen pilottivoimalaitos Tahkoluodon edustalla.

Maailman ensimmäinen vaativiin jääolosuhteisiin rakennettu merituulivoimala Porin Tahkoluodossa valmistui vuonna 2010. Suomen Hyötytuuli Oy:n pilottivoimala on ensimmäinen meriperustukselle liikkuvan jään alueelle rakennettu tuulivoimala. Tuulivoimala sijaitsee runsaan kilometrin etäisyydellä rannasta. Veden syvyys voimalan kohdalla on 9 metriä.[12][10]

Kapasiteetiltaan 2,3 megawatin Siemensin voimalan tuotannon keskiarvo on 9,36 gigawattituntia vuodessa ja tuotanto nimellisteholla 4 070 tuntia vuodessa. Kapasiteettikerroin on 0,46. Voimalassa on uudentyyppinen teräskasuuniperustus. Voimalan napakorkeus on 80 metriä ja roottorin halkaisija 101 metriä. Voimala on liitetty 20 kilovoltin merikaapelilla rannassa sijaitsevaan kytkinasemaan.lähde?

Voimalan avulla on kerätty tietoa laajamittaista merituulivoimarakentamista varten. Suomen Hyötytuuli on mm. testannut erilaisia ratkaisuja voimalan huoltokäynteihin eri olosuhteissa. Yhteistyössä on ollut mukana muun muassa Wind Servant -huoltoalus, joka on suunniteltu tuulivoimaloiden huoltoihin. Aluksen on suunnitellut Mobimar Oy ja sen omistaa merikuljetuksiin erikoistunut Meriaura Oy. Alukseen kehitetty pohja ja kiinnittäytymisratkaisu helpottavat aluksen työskentelyä tuulivoimalan luona kovassa aallokossa.[13][14]

Ensimmäisen vaiheen rakentaminen

Merituulivoimapuiston suunnittelu on alkanut 2000-luvun alussa ja sen kelpoisuusselvitys valmistui vuonna 2002. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) saatiin päätökseen vuonna 2007. Voimalapuiston kaavoitus käynnistyi 2013 ja lainvoimaiset rakennusluvat saatiin vuoden 2015 maaliskuussa, lainvoimainen osayleiskaava elokuussa ja vesilain edellyttämä lupa joulukuussa.[1][3][15]

Aluksi rakennettiin pilottituulivoimala (3,2 megawattia), joka otettiin käyttöön vuonna 2010. Sen toimintaa tutkimalla on kehitetty merituulivoimaloiden ratkaisuja edelleen, ne valmistuivat lopullisesti vuoteen 2016 menneessä. Samalla valmistuivat kaapelointi suunnitelmat ja kokonaisuuden loppuratkaisu.[1][3][15]

Pohjatyöt aloitettiin kesällä 2017 ja ne valmistuivat muuten marraskuussa, mutta sähköaseman asennukset ja kaapelointi jatkuivat ensi kesään asti. Kevällä 2017 aloitettiin tuulivoimalaitoksien perustusten asennus. Tuulivoimalat toimitettiin kesällä 2017 ja kesä- ja heinäkuussa asennettiin tornit ja tuuliturbiinit paikoilleen. Voimaloiden käyttöönottoa jatkui lokakuuhun asti, jonka jälkeen ne toimivat itsenäisesti.[1][3][15]

Laajennusvaihe

Tahkoluodon merituulipuisto toteuttaa sekä Euroopan unionin tasoista että valtakunnallista ilmasto- ja energiastrategiaa.[16] Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi 19.11.2014 Porin Tahkoluodon merituulipuiston rakentamiseen 20 miljoonan euron investointituen merituulivoiman demonstraatiotuen saajaksi ja alan liiketoiminnan ja viennin aktivoimiseksi Suomessa. Tuki voi olla enintään 18,5 prosenttia hankkeen toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista ja lisäksi hanke voi saada tuotantotukea tuotetun sähkön määrän mukaan 12 vuoden ajan.[17]

Porin kaupungin hallitus on päättänyt 14.11.2022 hyväksyä Tahkoluodon merituulipuiston laajennuksen osayleiskaavan, joka on astunut voimaan 2.1.2023.[18] Laajennuksen katselmusmenettelyn tulokset on ollut nähtävillä Ympäristöhallinnon verkkopalvelussa. Laajennuksen mittasuhteet ovat moninkertaiset edelliseen tuulivoimapuistoon verrattuna. Uudet tuulivoimalat sijoitetaan 4–30 kilometrin päähän rannikolta, voimaloiden lukumäärä saattaa olla jopa 40, voimaloiden korkeudet voivat yltää 300 metriin, kapasiteetti voi olla 11–20 megawattia ja vuosituotantoa voi tulla 1 000–1 900 gigawattituntia.[5][19][20]

Hyötytuuli Oy sai helmikuussa 2023 laajennushankkeen kehittelytyöhön valtiolta tukea 30 miljoonaa euroa.[21] Lokakuussa 2023 sai yhtiö vesitalousluvat neljälle ensimmäiselle merituulivoimalalle ja niiden merikaapelointiin. Yhtiö ilmoitti rakentavansa ensin kaksi investointitukea saanutta tuulivoimalaitosta ja niiden jälkeen kaksi muuta vuoden 2027 aikana. Samalla annettiin valmistelulupa kahden seuraavalle tuulivoimalaitokselle.[22]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Sulameri, Toni: Merituulivoimaa Suomesta (PDF) isuu.com. 2017. Pori: Prizztech Oy. Viitattu 31.10.2023.
  2. ↑ a b Pori-Tahkoluoto www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 2.11.2023. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e Siemens To Supply Wind Turbines to First Finnish Offshore Wind Farm windsystemsmag.com. 15.3.2016. Pelham, USA: Wind Systems Magazine. Viitattu 31.10.2023. (englanniksi)
  4. ↑ a b c Tahkoluodon merituulipuisto, Pori (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 31.10.2023.
  5. ↑ a b c d e Tahkoluodon merituulipuisto hyototuuli.fi. Pori: Suomen Hyötytuuli. Viitattu 31.10.2023.
  6. ↑ Bauer, Lucas & Matysik, Silvio: Siemens SWT-2.3-108 wind-turbine-models.com. Viitattu 31.10.2023. (englanniksi)
  7. ↑ Siemens SWT-2.3-101 www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 2.11.2023. (englanniksi)
  8. ↑ Bauer, Lucas & Matysik, Silvio: Siemens SWT-4.0-130 wind-turbine-models.com. Viitattu 31.10.2023. (englanniksi)
  9. ↑ Siemens SWT-4.0-130 www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 2.11.2023. (englanniksi)
  10. ↑ a b Steel, William: Developers Optimistic About Finland’s Offshore Wind Market Renewable Energy World. 6.16.2016. USA: Clarion Events North America. Viitattu 1.11.2023. (englanniksi)
  11. ↑ Pori Offshore 1 www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 2.11.2023. (englanniksi)
  12. ↑ Merellinen offshore-tuulivoimala Tahkoluotoon yle.fi. 21.7.2010. Helsinki: YLE. Viitattu 21.7.2010.
  13. ↑ Merituulipuistoille rakenteilla huoltoalus yle.fi. Helsinki: YLE. Viitattu 14.3.2011.
  14. ↑ Wind servant - Meriaura Group www.meriaura.fi. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 9.8.2016.
  15. ↑ a b c Porin kaupunki. Tahkoluodon merituulipuiston osayleiskaava (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ Energia- ja ilmastostrategia Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 9.8.2016.
  17. ↑ Aamulehti 30.1.2014: Suomen ensimmäinen merituulipuisto on kuuden hankkeen kilpa (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. ↑ Tahkoluodon merituulipuiston laajennus pori.fi. 2023. Pori: Porin kaupunki. Viitattu 1.11.2023.
  19. ↑ Suomen Hyötytuuli Oy, Tahkoluodon merituulipuiston laajennus, Pori ymparisto.fi. 30.5.2023. Helsinki: Varsinais-Suomen ELY-keskus. Viitattu 1.11.2023.
  20. ↑ Tahkoluodon merituulipuiston laajennushanke hyototuuli.fi. Pori: Suomen Hyötytuuli. Viitattu 30.10.2023.
  21. ↑ Joensuu, Jenni: Suomen Hyötytuulelle 30 miljoonan euron investointituki merituulivoimaloiden rakentamiseen Porin Tahkoluotoon yle.fi. 15.2.2023. Helsinki: YLE. Viitattu 31.10.2023.
  22. ↑ Rantala, Kati: Neljä uutta merituulivoimalaa sai lähtölaukauksen Porin Tahkoluotoon yle.fi. 31.10.2023. Helsinki: YLE. Viitattu 31.10.2023.

Aiheesta muualla