Taivaan temppeli

Seuraava artikkeli käsittelee aihetta Taivaan temppeli, josta on tullut erittäin tärkeä viime vuosina. Taivaan temppeli on aihe, joka on herättänyt kiinnostuksen monissa ihmisissä, sillä se vaikuttaa merkittävästi jokapäiväiseen elämäämme. Tämän artikkelin aikana tutkitaan erilaisia ​​näkökulmia Taivaan temppeli:een sekä sen tärkeyteen nykyään. Lisäksi analysoidaan Taivaan temppeli:n vaikutuksia eri yhteyksissä politiikasta teknologiaan, mukaan lukien kulttuuri ja yhteiskunta yleensä. Epäilemättä Taivaan temppeli on aihe, joka ansaitsee tutkimisen perusteellisesti ymmärtääkseen sen laajuuden ja mahdolliset seuraukset tulevaisuudessa.

Taivaan temppeli
Hyvän sadon puolesta rukoilemisen halli
Hyvän sadon puolesta rukoilemisen halli
Maailmanperintökohde
Sijainti Peking, Kiina
39°52′56.07″N, 116°24′23.29″E
Tyyppi kulttuuri
Kriteerit I, II, III
Tunnusnumero 881
Valintahistoria
Valintavuosi 1998

Taivaan temppeli

Taivaan temppeli eli Tiantan (yksink.: 天坛; perint.: 天壇; pinyin: Tiāntán) on Pekingissä sijaitseva temppelikompleksi, jossa Ming- ja Qing-dynastioiden aikana (1368–1911) keisari kävi uhraamassa taivaan jumalalle joka vuosi talvipäivänseisauksen aikana. Temppelissä rukoiltiin muun muassa menestystä sadonkorjuulle, ja yleisestikin kiitettiin taivaan jumalaa ja pyydettiin menestystä tulevaisuudelle. Temppeli valmistui vuonna 1420 samaan aikaan Kielletyn kaupungin kanssa Ming-dynastian keisari Yonglen valtakauden aikana.[1] Taivaan temppeli on alueeltaan suurempi kuin Kielletty kaupunki, koska keisari, jota pidettiin taivaan poikana, ei uskaltanut rakentaa itselleen suurempaa asumusta kuin taivaan jumalalle. Taivaan temppelin alueen koko on noin 2,7 neliökilometriä.[2]

Taivaan temppelin tärkein rakennus on Hyvän sadon puolesta rukoilemisen halli. Se on 38 metriä korkea pyöreä rakennus, jonka kattotiilet ovat siniset ja huipulla kultapallo. Se rakennettiin jo Ming-dynastian aikana, mutta se jouduttiin rakentamaan uudelleen vuonna 1889 salamaniskun jälkeen.[2]

Temppelin ja sen rakennusten sijainti kuvaavat taivaan ja maan suhdetta – taivaallisen maailman ja ihmisen maailman – jotka ovat kiinalaisen kosmologian keskipisteenä.

Taivaan temppeli valittiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1998.[1]

Taivaan temppeli etelästä nähtynä. Hyvän sadon puolesta rukoilemisen halli keskellä.

Lähteet

  1. a b Temple of Heaven: an Imperial Sacrificial Altar in Beijing UNESCO. Viitattu 1.4.2019. (englanniksi)
  2. a b Booz Morejohn, Ingrid: Matkailijan Kiina, s. 31–32. Suomentanut Päivi Kivelä. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-20576-5

Aiheesta muualla

{{#coordinates:}}: sivulla ei voi olla kuin yksi ensisijainen koordinaattimerkintä