Tališit

Tämän päivän artikkelissa tutkimme Tališit:n kiehtovaa maailmaa. Sen historiallisesta alkuperästä sen merkitykseen nykypäivän yhteiskunnassa, sukeltaamme matkaan Tališit:n kohokohtiin. Lisäksi tarkastelemme perusteellisesti sen vaikutuksia eri alueilla kulttuurista teknologiaan. Eri näkökulmien ja lähestymistapojen avulla pyrimme valaisemaan tätä nykypäivän niin tärkeätä aihetta. Valmistaudu tutustumaan kaikkeen, mitä sinun tulee tietää Tališit:stä, ja uppoudu kattavaan analyysiin sen merkityksestä nykymaailmassa.

Tališit
Asuinalueet Iran: 140 000 — 430 000[1]

Azerbaidžan: 112 000 (2009)
Kielet tališin kieli
Uskonnot islam (šiialaisuus ja sunnalaisuus)

Tališit tai talyšit ovat iranilaista tališin kieltä puhuva kansa. He asuvat Azerbaidžanin tasavallan kaakkoisosassa ja Iranin luoteisosassa. Uskonnoltaan he ovat muslimeja (šiialaisia ja sunnalaisia).[2]

Tališit ovat Kaukasian muinaista kantaväestöä, joka on keskiajalta lähtien sulautunut azereihin.[2] 1700-luvun puolivälissä Kaspianmeren lounaisrannikolle muodostui itsenäinen Tališin kaanikunta, jonka pääkaupunkina toimi Lənkəran. Vuonna 1802 kaanikunnasta tuli Venäjän protektoraatti ja vuonna 1828 se liitettiin kokonaan Venäjään.[3]

Azerbaidžanissa tališit asuvat Lənkəranin, Lerikin, Astaran ja Masallın piireissä.[2] Azerbaidžanin vuoden 1999 väestönlaskennan mukaan heitä oli 76 800[4] ja vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan 112 000 henkeä.[5] Iranin Gīlānin maakunnassa tališeja arvioidaan olevan noin 100 000.[6]

Perinteisiä elinkeinoja ovat maanviljely, karjanhoito ja silkin tuotanto. Asumukset on tasangolla rakennettu puusta ja vuoristossa kivestä. Perinteinen vaatetus on samankaltainen kuin azereilla. Ruokavalio koostuu riisistä, kasviksista ja maitotuotteista. Patriarkaaliseen elämäntapaan kuuluu naapuriapu, verikosto ja vieraanvaraisuus. Suullinen kansanperinne on lainattu pääosin azereilta.[2]

Lähteet

  1. ↑ Looklex Encyclopaedia — Talysh (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Narody mira: istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 430. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1988.
  3. ↑ Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 25, s. 237. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976.
  4. ↑ Ethnic composition of Azerbaijan 1999 pop-stat.mashke.org. Viitattu 29.12.2010. (englanniksi)
  5. ↑ Ethnic composition of Azerbaijan 2009 pop-stat.mashke.org. Viitattu 1.4.2013. (englanniksi)
  6. ↑ Jazyki mira: Iranskije jazyki. II. Severo-zapadnyje iranskije jazyki, s. 90. Moskva: Indrik, 1999. ISBN 5-85759-099-X

Katso myös

Aiheesta muualla