Nykymaailmassa Tamim bin Hamad Al Thani:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Yhteiskuntaan ja jokapäiväiseen elämään vaikuttaessaan Tamim bin Hamad Al Thani on herättänyt keskustelua ja synnyttänyt lukemattomia eriäviä mielipiteitä. Ilmestymisestään lähtien Tamim bin Hamad Al Thani on kiinnittänyt akateemikkojen, tutkijoiden, teknologia-asiantuntijoiden, poliittisten johtajien, aktivistien ja tavallisten kansalaisten huomion. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Tamim bin Hamad Al Thani-ilmiötä, analysoimme sen seurauksia eri alueilla ja paljastamme erilaisia näkökulmia tähän kiistanalaiseen aiheeseen.
Tamim bin Hamad Al Thani | |
---|---|
![]() | |
Qatarin emiiri | |
Valtakausi | 25. kesäkuuta 2013 – |
Edeltäjä | Hamad ibn Khalifa al-Thani |
Syntynyt |
3. kesäkuuta 1980 Doha, Qatar |
Puoliso |
Jawahir bint Hamad Al Thani (2005– ) Anoud bint Mana Al Hajri (2009– ) Noora bint Hathal Al Dosari (2014– ) |
Suku | Thani |
Isä | Hamad ibn Khalifa al-Thani |
Äiti | Moza bint Nasser |
Uskonto | Islam |
Nimikirjoitus |
![]() |
Tamim bin Hamad Al Thani (arab. تميم بن حمد آل ثاني, Tamīm ibn Ḥamad ʾĀl Ṯānī; s. 3. kesäkuuta 1980) on Qatarin emiiri. Hän on toiminut emiirinä vuodesta 2013, kun hänen isänsä Hamad ibn Khalifa al-Thani luopui vallasta 61-vuotiaana. Tämä on harvinaista Persialahden alueella, missä hallitsijat yleensä pysyvät vallassa kuolemaansa asti.
Tamim kävi koulunsa Englannissa, Dorsetissa ja jatkoi isänsä tavoin Sandhurstin sotilasakatemiassa. Hän valmistui 1998 ja palveli sen jälkeen Qatarin armeijassa, jossa nousi varaylipäälliköksi vuonna 2009.[1]
Tamim Al Thani on merkittävä urheiluvaikuttaja.[1] Hänet valittiin helmikuussa 2002 KOK:n jäseneksi.[2]
Ensimmäisinä vuosina valtaan noustuaan Tamim Al Thani keskittyi edeltäjäänsä enemmän kotimaan asioihin. Hän on pyrkinyt parantamaan virkakoneiston täsmällisyyttä ja ammattitaitoisuutta.[3]
2020-luvulla emiiri on tavoitellut nousua kansainvälisen politiikan keskeiseksi välittäjäksi. Vuonna 2024 hän pyrki edistämään rauhanneuvotteluja Ukrainassa sekä tulitaukoa Gazassa, ja tapasi siksi useita maailman johtajia kuten Joe Bidenin ja Vladimir Putinin.[4]