Nykyään Tanajoki on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta eri alueilla. Sekä nyky-yhteiskunnassa että ammatillisella alalla Tanajoki on ottanut tärkeän roolin, koska se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Tanajoki on onnistunut vangitsemaan kaiken ikäisten ihmisten huomion alkuperästään tämän päivän kehitykseen ja synnyttää edelleen keskusteluja eri foorumeilla. Tässä artikkelissa tutkimme Tanajoki:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja mahdollista tulevaa kehitystä.
Tanajoki | |
---|---|
![]() Tanajokea tulvan jälkeen (1998). |
|
Alkulähde | Aberdarevuoristo, Kenia |
Laskupaikka | Formosanlahti, Kipini, Intian valtameri, ( ) |
Maat | Kenia |
Pituus | 1 014 [1] km |
Valuma-alue | 126 028[1] km² |
Tanajoki on Kenian pisin joki. Joen pituudeksi mainitaan lähteestä riippuen 708[2]–1 014 kilometriä.[1] Joen katsotaan alkavan Aberdarevuoristosta. Osan joen yläjuoksun sivuhaaroista alkaa Mount Kenyalta. Tanajoen valuma-alueen laajuudeksi mainitaan esimerkiksi 126 028 neliökilometriä.[1]
Joki saa alkunsa kulkee Aberdarevuoriston itärinteellä Nyerin piirikunnassa. Tärkeimpiä Tanajokeen laskevia sivujokia ovat Chania, Thika, Sagana, Thiba ja Mutonga.[1]
Tanajokeen ja sen patoaltaisiin rakennetut vesivoimalat, joita KenGen (Kenya Electricity Generating Company Limited) operoi, tuottavat keskimäärin 40–64 prosenttia Kenian sähkötarpeesta. Joen valuma-alueen vettä hyödynnetään myös taajamien talousvetenä sekä maatalouden kasteluveden lähteenä. Esimerkiksi Tanajoen yläjuoksun valuma-alueen lounaispuolella sijaitseva Kenian pääkaupunki Nairobi hankkii 70–80 % juomavedestään Ndakainin tekojärveltä, tarvittaessa vettä otetaan myös Sasumuan ja Ruirun tekojärvistä.[1]
Lopulta joki laskee Intian valtameren Formosanlahdella, Kipinin kaupungin eteläpuolella. Aiempi laskukohta ja joen suu oli noin 32 kilometriä lounaampana.[2] Joen suistoalue ulottuu sinne nykyäänkin.