Tantalos
Nykyään Tantalos on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Teknologian ja globalisaation myötä Tantalos:stä on tullut yleistä kiinnostavaa aihetta, joka kattaa monenlaisia näkökohtia nyky-yhteiskunnassa. Politiikasta talouteen, kulttuuriin ja tieteeseen Tantalos on osoittanut merkittävän vaikutuksen tapaamme elää ja olla vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa. Tässä artikkelissa tutkimme Tantalos:n eri puolia ja sen merkitystä nykyään, analysoimme sen vaikutusta eri alueilla ja esittelemme erilaisia näkökulmia tähän kiehtovaan aiheeseen.
Tantalos (kr. Τάνταλος) oli kreikkalaisessa mytologiassa tantalidien suvun kantaisä ja Pelopsin ja Nioben isä. Hän oli erään taruversion mukaan Lyydian kuningas ja Zeuksen sekä okeanidi Pluton poika. Hän oli rikas sekä läheinen jumalten kanssa, mutta kuitenkin rikkoi useita kertoja jumalien antamia sääntöjä. Hän kertoi jumalien pidoissa kuulemiaan salaisuuksia, tarjosi nektaria ystävilleen sekä yritti syöttää poikansa Pelopsin jumalille.
Hänet lähetettiin rangaistukseksi Tartarokseen, missä hän joutui seisomaan kaulaansa myöten vedessä, joka katosi hänen yrittäessä juoda janoonsa. Lisäksi hänen päänsä päällä riippui hedelmiä, jotka myös pakenivat hänen ulottuviltaan.[1]
Tantaloksen tuska
Tantaloksen tuskalla tarkoitetaan asiaa, joka on lähellä mutta kuitenkin saavuttamattomissa.
Myöhemmät kirjalliset viittaukset
Pentti Saarikoski on kirjoittanut Pelopsista ja Tantaloksesta runon.
Katri Vala on kirjoittanut Tantaloksesta runon.
Victor Hugon kirjassa Notre-Damen kellonsoittaja viitataan Tantaluksen tuskiin pikkupojan kantaessa leipää.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tantalos Wikimedia Commonsissa
