Tapaluokka:n aihe herättää aina suurta kiinnostusta ja keskustelua asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Monivuotisella historialla Tapaluokka on ollut lukuisten tutkimusten, tutkimusten ja keskustelujen kohteena eri tieteenaloilla. Tapaluokka on osoittautunut erittäin tärkeäksi aiheeksi nykyään sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja talouteen. Tässä artikkelissa tutkimme Tapaluokka:n eri puolia sen alkuperästä nykyiseen tilanteeseen, jotta voimme tarjota täydellisen ja ajantasaisen kuvan tästä tärkeästä aiheesta.
Tapaluokka eli modus on verbien taivutuksen kategoria. Modus ilmaisee puhujan suhtautumista predikaatin kuvaamaan toimintaan.[1]
Suomen yleiskielessä käytetään neljää tapaluokkaa, jotka ovat
Harvinaisempia (lähinnä murteissa ja vanhassa kielessä) suomessa esiintyviä tapaluokkia ovat eventiivi, optatiivi (ja aggressiivi).[3] Joissakin kieliopeissa verbin 3. persoonan ja passiivin imperatiivimuodoista käytetään nimitystä jussiivi.[4]
Nykyruotsissa käytetään kolmea tapaluokkaa, jotka ovat
Näistä konjunktiivi on erittäin harvinainen, ja sen korvaavat usein muut ilmaukset.[5] Mm. konditionaali muodostetaan ruotsin kielessä apuverbillä skulle.
Viron kielessä käytetään neljää tai viittä tapaluokkaa (riippuen siitä, lasketaanko jussiivi omaksi luokakseen), jotka ovat
Romaanisissa kielissä tunnetaan myös subjunktiivi (jota latinan, italian, saksan ja portugalin kieliopeissa kutsutaan konjunktiiviksi). Muita harvinaisempia moduksia ovat esimerkiksi miratiivi ja partisipiaali.