Tapani Kahri

Nykymaailmassa Tapani Kahri on ongelma, josta on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnassa. Tapani Kahri on syntymästään lähtien ollut keskustelun ja kiinnostuksen kohteena, synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt uteliaisuutta niin asiantuntijoissa kuin maallikoissakin. Tapani Kahri on vakiinnuttanut asemansa maailmanlaajuisesti kiinnostavana aiheena joko arkielämään kohdistuvan vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai eri alueiden vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Tapani Kahri:n eri puolia ja keskustelemme sen tärkeydestä nykyisessä kontekstissa.

Seppo Tapani Kahri (8. toukokuuta 1938 Pori – 9. marraskuuta 2019 Espoo)[1][2] oli suomalainen varatuomari ja pitkäaikainen Suomen Työnantajain Keskusliiton STK:n toimitusjohtaja ja sen seuraajan Työnantajain Keskusliiton (nykyisin Elinkeinoelämän keskusliitto) varatoimitusjohtaja. Kahri oli mukana työstämässä Liinamaa I:ksi nimettyä Suomen ensimmäistä tulopoliittista kokonaisratkaisua vuonna 1969. Hän jäi eläkkeelle TT:n varatoimitusjohtajan paikalta vuonna 1998 työskenneltyään työnantajajärjestöille 33 vuoden ajan. Kahri oli myös Kauniaisten kunnallisvaltuustossa Kokoomuksen edustajana.[3][4]

Teoksia

  • Viheltääkö pilli? Työmarkkinamiehen muistelmat, Otava 2001.
  • Työsopimuslaki käytännössä, Talentum 2006 ISBN 9789521410970

Lähteet

  1. ↑ Kuka kukin on 2005, Otava 2005
  2. ↑ Helsingin Sanomat 15.12.2019 s. C 22
  3. ↑ Veli-Pekka Lappalainen: Työmarkkinapomo Tapani Kahri teki koko työuransa Eteläranta kympissä – ”Viihdyin heti eikä tullut tarvetta lähteä muualle” Helsingin Sanomat. 8.5.2018. Viitattu 9.1.2020.
  4. ↑ Entinen työmarkkinajohtaja Tapani Kahri on kuollut Yle. Viitattu 9.1.2020.


STK:n puheenjohtajat

Axel Palmgren | Antti Hackzell | V. A. M. Karikoski | Johan Nykopp | Päiviö Hetemäki | Timo Laatunen | Pentti Somerto | Tapani Kahri | Johannes Koroma