Tapani Kansa

Nykymaailmassa Tapani Kansa:stä on tullut kasvava kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Tapani Kansa on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja -ympäristöjen huomion eri aloihin, kuten yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin, vaikuttamalla. Alkuperäistään tämän päivän kehitykseen Tapani Kansa on tuottanut loputtomasti mielipiteitä, tutkimuksia ja pohdintoja, jotka pyrkivät ymmärtämään ja analysoimaan sen vaikutuksia. Tässä artikkelissa tutkimme Tapani Kansa:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään sen vaikutuksesta maailmanlaajuiseen päätöksentekoon.mnopqrstuvwxyzabcdefghijklmn

Tapani Kansa
Kansa esiintymässä vuonna 1971.
Kansa esiintymässä vuonna 1971.
Henkilötiedot
Syntynyt9. maaliskuuta 1949
Hamina
Kuollut25. maaliskuuta 2025 (76 vuotta)
Kotka
Ammatti laulaja
Muusikko
Taiteilijanimi Staffan Folk ja Sointu KarjalaView and modify data on Wikidata
Laulukielet suomi
Aktiivisena 1967–2019[1]
Aiheesta muualla
Kotisivut

Aarne Tapani Kansa (9. maaliskuuta 1949 Hamina – 25. maaliskuuta 2025 Kotka)[2][3][4] oli suomalainen laulaja. Hänen tuotantoonsa sisältyi hyvin monenlaista materiaalia, kuten iskelmää, rock and rollia, Eino Leino -laulelmia, diskomusiikkia ja operetteja.[5]

Tausta

Tapani Kansa syntyi Haminassa työläiskirjailija Ahti Kansan ja Aili-äidin esikoisena. Tapanin ollessa yksivuotias perhe muutti Tavastilan kylään (nykyisessä Kotkassa).[6] Kansalla oli kuusi nuorempaa sisarusta, ja lisäksi samaan talouteen kuuluivat kotitilansa sodassa menettäneet isovanhemmat. Kansa sanoi myöhemmin, että olosuhteiden myötä hänestä tuli ”aika häiriintynyt lapsi, joka oli täynnä pelkoja ja ahdistusta”. Kansa uskoi, että lapsuudessa koettu epävarmuus, pelot ja kompleksit tekivät hänestä myöhemmin luonteeltaan särmikkään.[7]

Lapsena Kansa opetteli sopraanoäitinsä opastamana muun muassa Oskar Merikannon ja Georg Malmsténin lauluja. Kymmenvuotiaana Kansa ihaili Jean Sibeliusta ja Toivo Kuulaa. Suurimman vaikutuksen häneen teki virolainen Georg Ots. Teini-iässä Kansa alkoi ottaa laulutunteja.[7]

Ura

Kansa osallistui ensimmäiseen iskelmälaulukilpailuunsa 12-vuotiaana.[5] Hän aloitti lauluopinnot Kotkan musiikkiopistossa 1960-luvun puolivälissä. Värikäs esiintymistyyli toi alusta alkaen myös runsaasti televisiotöitä.

Kansa siirtyi täysipäiväisesti musiikin pariin vuonna 1967, kun tuottaja Jaakko Salo löysi hänet eräästä koelaulutilaisuudesta. Tätä ennen Kansa oli työskennellyt muun muassa varastomiehenä, polttoainemyyjänä sekä apulaisena rautakaupassa. Samana vuonna julkaistut ensimmäiset singlet ”Marianne” ja ”Kauempaa ja kauempaa” eivät olleet suuria menestyksiä.[5]

Kansa vuonna 1968.

Kansa teki läpimurtonsa vuonna 1968 käännöskappaleella ”Delilah”. Kappale nousi listaykköseksi, vaikka se oli singlen B-puoli. Singlen A-puolella ollut ”Päättyneet on päivät” nousi neljännelle sijalle.[5] Vuonna 1968 Kansa saavutti myös kaksi muuta listaykköstä: ”Kuljen taas kotiinpäin” (kärjessä kolmen kuukauden ajan)[8] ja ”Käymme yhdessä ain”.[9] Lyhyen ajan sisään julkaistut kolme ykkössingleä tekivät Kansasta suomalaisten tanssilavojen kysytyimpiä artisteja.[8] Keväällä 1969 häntä säesti nimekäs taustayhtye, johon kuuluivat Seppo Keurulainen (kitara), Erik Dannholm (saksofoni), Nacke Johansson (urut), Kicke Bergholm (bassokitara) ja Reino Laine (rummut). Samana vuonna julkaistiin suuret menestyskappaleet ”Ei itketä lauantaina” (sijoitus listalla 5.) ja ”Eloise” (sijoitus 3.).[8]

Kansa saavutti vuonna 1976 suurta menestystä lauluilla ”R-A-K-A-S”, ”Hafanana” ja ”Melina”. Seuraavana vuonna hän levytti albumin Mistä rakkaus alkoi, joka toi yleisön tietoisuuteen entistä popimman Tapani Kansan. Levyllä on muun muassa suomennos Elton Johnin kappaleesta ”Sorry Seems to Be the Hardest Word” eli ”Anteeksi on pyytää vaikeaa”.

1970-luvun loppu toi Kansan konsertteihin rock and rollia ja show-ohjelmistoa. Hittejä olivat muun muassa ”Rokkivaari Hotanen” (alun perin ”Daddy Cool”, esittäjänä Darts) ja ”Kalajoen hiekat” (The Mamas & the Papasin ”California Dreamin’”). ”Veikko Nieminen” toi sanoituksiin yhteiskunnallista tiedostamista uuden aallon hengen mukaisesti.

Kansa opiskeli laulua myös Sibelius-Akatemiassa vuosina 1974–1978, ja hän laajensi 1970-luvun lopulla ohjelmistoaan: Moment Musical -albumilla (1978) yhteistyökumppani oli Heikki Sarmanto, joka sävelsi levylle Eino Leinon lyriikkaa. Toinen levyn artisteista oli Maija Hapuoja.

Kansa oli 1980-luvun taitteessa edelleen suosituimpia suomalaisia poplaulajia.[7] Vuonna 1987 hän levytti klassikon ”Hopeinen kuu” sekä albumin Betonimylläri, joka sisälsi Lauri Viidan runoja. Seuraavana vuonna oli vuorossa Oskar Merikannon kauneimmat laulut. Albumi Kultaniityt (1994) esitteli käännösversioiden lisäksi myös lauluntekijä Tapani Kansan. Päivä jolloin rakastat -albumilla (1999) Kansa tulkitsi argentiinalaisia tangoja, kun taas Valaistu ikkuna sisälsi muun muassa suomalaisia elokuvasävelmiä. Albumi Salaisuudessain (2002) oli paluuta ”popimpaan” Kansaan, ja uusi suunnanmuutos tuli taas syksyllä 2004 Tapani Kansan tulkitessa Tapio Rautavaaran lauluja levyllä Tapsa ja Rautavaara.

Kansa esiintyi myös teatterissa ja operetissa sekä näytteli televisiossa. Vuonna 1987 Kansa palkittiin urastaan Erikois-Emmalla[10].

Kansa oli vuonna 2002 mukana Dannyn ja Markku Aron muodostamassa Pojat-kokoonpanossa, joka esitti kolmikon vanhoja hittejä.

Kansa oli ehdolla eduskuntaan vuonna 2003 Helsingin vaalipiirissä SDP:n listalla.[11]

Vuonna 2006 ilmestyi albumi Kulkumies, jolle Kansa teki sanoitukset ja yhdessä Kassu Halosen kanssa sävellykset. Samana vuonna Kansa oli ehdolla Iskelmä-Finlandian saajaksi[12].

Kansa osallistui vuonna 2009 Eurovision laulukilpailun karsintoihin kappaleella ”Rakkautta on, rauhaa ei”.[13]

Kansa esiintymässä vuonna 2014.

Kansalle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2014.[14] Hän lopetti laulamisen vuonna 2019 ja vetäytyi muutenkin julkisuudesta.[1]

Yksityiselämä

Kansalla oli kolme lasta. Heistä vanhin oli esikoispoika näyttelijä Tuulikki Kuorikosken kanssa. Myöhemmin hänen avopuolisonsa oli lähes 25 vuoden ajan toimittaja Nina af Enehjelm, jonka kanssa hänellä oli tytär ja poika.[6][15][16] He muuttivat erilleen syksyllä 2008.[17] Kansa asui Espoon Westendissä[18], mutta muutti sittemmin Kotkaan.

Kansa sairastui 1990-luvun lopulla kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.[7]

Kansa kuoli sappirakkoleikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin 25. maaliskuuta 2025 Kymenlaakson keskussairaalassa.[19][20][3]

Diskografia

Albumit

Kokoelmat

  • Tapani Kansa (1969)
  • Tapani Kansan parhaita (1973)
  • Tapani Kansa Story (1977)
  • Tapani Kansa Story 2 (1977)
  • Parhaat (1985)
  • Lauluja 1967–1986 (1986)
  • Kaunis nainen, 18 suosituinta levytystä (1986)
  • CBS-klassikot (1989)
  • Odotan sinua niin (1990)
  • Kaksi klassikkoa: Mistä rakkaus alkoi / Rokkivaari hotanen (1994)
  • 20 suosikkia: Delilah (1995)
  • Juhlalevy (1997)
  • 20 suosikkia: Päättyneet on päivät (1997)
  • 20 suosikkia: Muuttuvat laulut (1998)
  • Suuret sävelet (2001)
  • Sulle – 30 laulua rakkaudesta (2001)
  • Pojat (Dannyn ja Markku Aron kanssa, 2002)
  • 20 suosikkia: Kultainen nuoruus (2002)
  • 30 suosikkia (2006)
  • 40 unohtumatonta laulua (2006)
  • 40-v. juhlalevy (2007)

Lähteet

  • Latva - Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas. 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. WSOY, 2004
  • Helmet-verkkokirjasto
  • Nyman, Jake: Onnenpäivät 2. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1995. ISBN 951-31-0573-3

Viitteet

  1. ↑ a b Kerttula, Suvi: Tapani Kansa katosi julkisuudesta – pudotti 10 kiloa: tältä hän näyttää nykyään Ilta-Sanomat. 25.11.2023. Viitattu 25.11.2023.
  2. ↑ Biografia, Tapanikansa.net (arkistoitu 2.6.2008)
  3. ↑ a b Jonni Aromaa: Tapani Kansa on kuollut Yle Uutiset. 25.3.2025. Viitattu 25.3.2025.
  4. ↑ Puoliso kertoo Tapani Kansan dramaattisesta sairastumisesta – kuoli leikkauspöydälle Ilta-Sanomat. 25.3.2025. Viitattu 25.3.2025.
  5. ↑ a b c d Nyman 1995, s. 140.
  6. ↑ a b Koppinen, Meri: Kansan ääni. Helsingin Sanomat, 1.9.2018, s. C2.
  7. ↑ a b c d Hartikainen, Ville: Tapani Kansa takavuosien kaahailuistaan ja jättisakoistaan: Minulla ei ollut vaihtoehtoa! Apu.fi. 12.12.2017. Viitattu 10.8.2019.
  8. ↑ a b c Nyman 1995, s. 194.
  9. ↑ Nyman 1995, s. 183.
  10. ↑ Emma-gaala - 1987 (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ Kaleva eduskuntavaalit 2003 kaleva.fi. Viitattu 5.5.2020.
  12. ↑ Viisi ta­voit­te­lee Is­kel­mä-Fin­lan­diaa
  13. ↑ Finnish National Final 2009 natfinals.50webs.com. Viitattu 9.3.2017.
  14. ↑ He saivat taiteilijaeläkkeet - katso lista! 30.6.2014. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 8.12.2015. Viitattu 30.6.2014.
  15. ↑ Kerttula, Suvi: Tapani Kansa elää nyt hyvää vaihetta – vielä viisi vuotta sitten hän etsiskeli itseään: ”Siinä oli monenlaista kriisiä” Ilta-Sanomat. 9.9.2018. Viitattu 10.8.2019.
  16. ↑ Tainola, Rita: Tapani Kansa ja Nina af Enehjelm: avoero! Ilta-Sanomat. 29.9.2008. Viitattu 10.8.2019.
  17. ↑ Lehti: Tapani Kansa erosi MTV3. 22.8.2008. Viitattu 10.8.2019.
  18. ↑ 19-vuotias Tapani Kansa asteli huhtikuisena aamuna 1968 Kulttuuritalolle ja antoi kaikkensa verisen kappaleen kanssa – siitä käynnistyi 50 vuoden hieno ura, jonka loppumetrejä on varjostanut tragedia Helsingin Sanomat. 1.9.2018. Viitattu 10.8.2019.
  19. ↑ Kerttula, Suvi: Puoliso kertoo Tapani Kansan dramaattisesta sairastumisesta – kuoli leikkauspöydälle Ilta-Sanomat. 25.3.2025. Viitattu 25.3.2025.
  20. ↑ Nina af Enehjelm kertoo Tapani Kansan dramaattisista viimeisistä hetkistä Iltalehti. 25.3.2025. Viitattu 25.3.2025.

Kirjallisuutta

  • Pouta, Hellevi: Tapani Kansa – Tarinoita laulajan tieltä, Readme.fi, 2023

Aiheesta muualla