Tässä artikkelissa tutkimme Tapaturmavakuutusosakeyhtiö Ilmarinen:n vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tapaturmavakuutusosakeyhtiö Ilmarinen on jättänyt historiaan lähtemättömän jäljen kulttuurin vaikutuksesta sen merkitykseen teknologisessa kehityksessä. Seuraavilla riveillä analysoimme perusteellisesti, kuinka Tapaturmavakuutusosakeyhtiö Ilmarinen on muokannut tapaamme hahmottaa maailmaa ja miten se on vaikuttanut todellisuuskäsityksemme muotoutumiseen. Samoin tarkastelemme Tapaturmavakuutusosakeyhtiö Ilmarinen:n monia puolia sen kehityksestä ajan mittaan sen rooliin ihmisten identiteetin ja ihmissuhteiden muovaamisessa. Viime kädessä tämä artikkeli pyrkii valaisemaan Tapaturmavakuutusosakeyhtiö Ilmarinen:n merkitystä ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään.
Tapaturmavakuutusosakeyhtiö Ilmarinen perustettiin vuonna 1924 Viipurissa vahinkovakuutusyhtiö Karjalan sisaryhtiöksi.[1]
Talvisodan jälkeen yhtiön pääkonttori siirtyi Helsinkiin, jatkosodan alussa takaisin Viipuriin ja jälleen Helsinkiin, kun Viipuri menetettiin toistamiseen vuonna 1944.[1]
Vuonna 1947 Ilmarisen pääomistaja Vakuutusosakeyhtiö Pohjola fuusioi Ilmarisen, Karjalan ja Imatran uudeksi yhtiöksi, joka nimettiin Imatra-Karjalaksi.[1] Viimeisenä itsenäisenä toimintavuonna 1947 Ilmarisen vakuutusmaksutulot olivat 4 miljoonaa markkaa.
Yhtiön toimitusjohtajana oli vuodesta 1925 raumalaissyntyinen Lauri Haaksi (1893–1964). Hänen edeltäjänsä oli lyhyen aikaa Karjalan toimitusjohtaja K. O. Ifström.[1]