Tasanko
Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Tasanko:n maailmaan, aiheeseen, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja joka herättää suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Näillä linjoilla tutkimme Tasanko:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykyään. Lisäksi analysoimme Tasanko:n mahdollisia vaikutuksia ja seurauksia eri alueilla sekä alan asiantuntijoiden mielipiteitä ja näkökulmia. Epäilemättä Tasanko on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, joten on välttämätöntä tarkastella sitä huolellisesti ja pohtia sen merkitystä nykymaailmassa.
Tasanko on laaja, suhteellisen yhtenäinen tasainen alue. Tyypillisiä tasankoja ovat preeria ja savanni. Tasankoja peittää useimmiten ruohikko tai matala pensaikko. Jokien varsille kehittyy joskus jopa laajojakin tulvatasankoja.
Suomessa vuodesta 1925 käytössä olleen J. G. Granön määritelmän mukaan tasanko on alue, jonka korkeusvaihtelut ovat pienempiä kuin 5 metriä. Tasanko on siis eri asia kuin lakeus, jossa korkeuserot ovat yli 5, mutta alle 10 metriä.[1]
Osa tasangoista on ympäristöään ylempänä, osa alempana. Ylätasangot syntyvät, kun kukkuloiden tai vuorten huiput kuluvat eroosion takia. Alaville mailla tasankoja syntyy, kun vesi, jää tai tuuli kerrostavat sedimenttejä. Laavakenttien jähmettyessä voi syntyä sekä ylä- että alatasankoja.
Lähteet
- ↑ Geomorfologia s. 42
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tasanko Wikimedia Commonsissa
