Tatu Nissinen

Nykymaailmassa Tatu Nissinen on aihe, joka on herättänyt laajan yhteiskunnan huomion ja kiinnostuksen. Tatu Nissinen:stä on tullut olennainen näkökohta, joka on otettava huomioon useilla eri aloilla, joko sen merkityksen kulttuurin alalla, maailmanlaajuiseen talouteen tai ihmisten jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Koska Tatu Nissinen on yhä tärkeämpi maailmannäyttämöllä, on ratkaisevan tärkeää analysoida sen vaikutus ja ymmärtää sen merkitys nykyisessä tilanteessa. Tässä artikkelissa tutkimme Tatu Nissinen:n eri puolia ja kuinka se muokkaa nykyistä maisemaa yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Tatu Nissinen vuonna 1963.

David (Tatu) Nissinen (22. elokuuta 1883 Maaninka – 2. helmikuuta 1966 Kuopio)[1] oli suomalainen kansanedustaja edistyspuolueesta, agronomi ja maanviljelysneuvos, joka vaikutti alan järjestöissä.[2]

Hän toimi Kuopion Maanviljelysseuran karjatalouskonsulenttina 1912–1916, Savon päätoimittajana 1916–1917,[2] Suomen Maatalous-Osake-Pankin Kuopion konttorin johtaja 1917–1919[1] ja Karjanjalostusyhdistys ISK:n sihteeri 1920–1950. Hän oli eduskunnan jäsen vuosien 1920–1922 valtiopäivillä, jonne hänet valittiin edistyspuolueesta.[2]

Sisällissodan aikana Nissinen osallistui Vienan retkelle everstiluutnantti C. W. Malmin joukoissa. Hän toimi esikuntatehtävissä.[3]

Jatkosodan aikaan suomalaisten vallattua Itä-Karjalan maanviljelysneuvos Tatu Nissinen määrättiin Itä-Karjalan sotilashallinon kansanhuoltotoimiston päälliköksi tehtävänä järjestää alueen siviilien elintarvikehuolto, säännöstelyn alaisten elintarvikkeiden ja tuotteiden hoitaminen ja työvelvollisuusasioiden hoitaminen.[4]

Nissinen sai maanviljelysneuvoksen arvonimen vuonna 1938.[5]

Julkaisuja

  • Pohjois-Karjalan Maanviljelysseuran toiminta 1887–1912, 1912
  • Das ostfinnische Vieh, 1931
  • Suomen Maatalous-Osake-Pankki 1917–1952, 1953

Lähteet

  1. ↑ a b Riitta Mäkinen: Maanviljelysneuvos Tatu Nissinen (1883–1966). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 20.5.2010. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 22.3.2013
  2. ↑ a b c Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 6, p. 419
  3. ↑ Kemppainen, Eino: Vienan kävijöitä, muistelmia Vienan sodasta 1918. Oulu: Pohjolan kustannus, 1919.
  4. ↑ Hyytiä, Osmo: "Helmi Suomen maakuntien joukossa", s. 51. Edita, 2008. ISBN 978-951-37-5131-9
  5. ↑ Aho, Seppo: Valtionhoitajan ja tasavallan presidenttien 1918–2005 myöntämät arvonimet, s. 136. Alavus: Aholis Oy, 2006. ISBN 952-91-9535-4

Aiheesta muualla