Nykymaailmassa Tauno Lappalainen on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua. Tauno Lappalainen:n merkitys on kasvanut viime vuosina, ja sen vaikutus ulottuu useille yhteiskunnan alueille. Tieteestä poliittiseen, kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen osa-alueeseen Tauno Lappalainen:stä on tullut keskeinen kysymys, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Tässä artikkelissa tutkimme Tauno Lappalainen:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutuksia ja vaikutuksia eri aloilla. Lisäksi perehdymme sen kehitykseen läpi historian ja sen tarjoamiin tulevaisuudennäkymiin.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
![]() Tauno Lappalainen Lahden MM-hiihdoissa 1926. | |||
Maa: ![]() | |||
Miesten hiihto | |||
MM-kilpailut | |||
![]() |
Lahti 1926 | 30 km | |
![]() |
Lahti 1926 | 50 km | |
![]() |
Oslo 1930 | 18 km |
Tauno Mikko Lappalainen (10. maaliskuuta 1898 Liperi – 25. tammikuuta 1973 Liperi) oli suomalainen maastohiihtäjä. Lappalainen voitti hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa kolme mitalia, joista kaksi hopeaa vuodelta 1926 (30 km, 50 km) ja yhden pronssin vuodelta 1930 (18 km). Sankt Moritzin 1928 olympialaisissa hän sijoittui 50 kilometrillä kuudenneksi ja neljä vuotta myöhemmin Lake Placidin olympialaisissa samalla matkalla seitsemänneksi.
Lappalainen edusti urallaan Liperin Kivekkäät ja Viipurin Urheilijat -seuroja. Hän voitti viisi SM-mitalia mutta ei yhtään kultaista. Salpausselän Kisoissa hän sijoittui 50 kilometrillä toiseksi vuonna 1925. Aktiiviuransa jälkeen hän oli tunnettu suksi- ja suksivoidetehtailija. Hän kirjoitti 1930-luvulla hiihto-oppaita ja toimi vuosina 1943–1945 SVUL:n Karjalan piirin puheenjohtajana.
Tauno Lappalaisen veli Martti Lappalainen oli myös menestynyt hiihtäjä. Heistä on Veikko Jalavan vuonna 1967 tekemä yhteispatsas Liperissä.