Tenderi

Tässä artikkelissa perehdymme Tenderi:n jännittävään maailmaan. Tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta moderniin yhteiskuntaan ja sen merkitystä nykypäivän ympäristössä. Tenderi on aihe, joka on kiinnittänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion, ja kun etenemme tämän artikkelin läpi, huomaamme sen merkityksen ja vaikutuksen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tenderi on sen perustamisesta nykypäivän kehitykseen osoittautunut kiehtovaksi ja merkittäväksi aiheeksi, ja tämän artikkelin kautta syvennymme sen kiehtovaan maailmaan ymmärtääksemme paremmin sen laajuutta ja merkitystä nykyään.

Sierra Railwayn tenderi.
Halkohäkki LWR6-veturissa.

Tenderi eli hiilivaunu[1] on pitkän matkan ajoon käytettävien höyryvetureiden yhteydessä oleva erillinen polttoaine- ja vesivaunu.

Tenderin käyttö teki pitkät yhtäjaksoiset linja-ajot mahdollisiksi, sillä tenderiin mahtui veturin ajoaineita moninkertainen määrä veturin kiinteisiin säiliöihin verrattuna. Huomattava osa linja-ajossa käytetyistä höyryvetureista oli juuri tenderivetureita.

Kapearaiteisilla rautateillä, joilla matkat olivat lyhyempiä, veturityyppi oli hiukan harvinaisempi. Nykyisin ainoa ajokuntoinen kapearaiteinen tenderiveturi Suomessa on Jokioisten Museorautatiellä ajossa oleva entinen Loviisan–Vesijärven rautatien LWR6-veturi.

Tenderissä saattaa olla läpikulku, jonka ansiosta voidaan veturimiehistö vaihtaa pitkissä linja-ajoissa pysähtymättä. Suomessa tätä ratkaisua ei ole käytetty.

Halkopolttoisen höyryveturin tenderin metallitangoista muodostuvaa korotusta kutsutaan halkohäkiksi. Hiilipolttoisten vetureiden vastaavaa yhtenäisistä peltilevyistä tehtyä korotusta kutsutaan hiililaidoiksi.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Nykysuomen sanakirja 1 (A–K), s. 465. Helsinki: WSOY, 1989. ISBN 951-0-09105-7

Aiheesta muualla