Tengström
Nykymaailmassa Tengström on saavuttanut suuren merkityksen useilla alueilla. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla, Tengström:llä on keskeinen rooli ihmisten elämässä. Sen merkitys näkyy tavassa, jolla se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme, tekemissämme päätöksissä, keskusteluissamme ja toimissamme. Siksi on erittäin tärkeää analysoida ja ymmärtää perusteellisesti Tengström:n rooli elämässämme sekä sen vaikutus koko yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme Tengström:n eri puolia ja sen vaikutuksia eri alueilla, jotta voimme valaista tätä relevanttia ja mielenkiintoista aihetta.
| Tengström | |
|---|---|
 af Tengström -suvun aatelisvaakuna. |
|
| Alkuperä | Trökörnan pitäjä, Länsi-Götanmaa |
| Aateloitu | 19.7.1809 |
| Kantaisä | Jacob Tengström |
 Suomen ritarihuone |
|
| Introdusoitu | 23.1.1818 |
| Arvo | aatelinen |
| Numero | 169 |
| † Sammunut Suomessa | |
| Sammunut | kokonaan 29.10.1995 |
| Viimeinen mies | Suku sammui mieslinjaisena 12.10.1907 |
Tengström on ruotsalaisperäinen suomalainen pappissuku. Suku on lähtöisin Länsi-Götanmaalta, Tengenen pitäjän alaisesta Trökörnan pitäjästä. Suvun nimi on johdettu Tengenen pitäjän nimestä.[1] Suvun ensimmäinen suomalainen jäsen oli talonpoikaistaustainen Georg Olofinpoika Tengström (1694–1742), joka tuli vuonna 1722 Kokkolan pitäjänapulaiseksi.[2] Hänen pojanpoikansa, Suomen ensimmäisen arkkipiispan Jakob Tengströmin lapset aateloitiin isänsä ansioista vuonna 1809 nimellä af Tengström ja hänen sukunsa introdusoitiin Suomen ritarihuoneelle sen perustamisen yhteydessä vuonna 1818 numerolla 169. Aatelinen sukuhaara sammui mieslinjalta vuonna 1907 ja lopullisesti vuonna 1995.[1]
Tunnettuja jäseniä
- Jakob Tengström (1755–1832), arkkipiispa, Georg Tengströmin pojanpoika
- Carl Fredrik Tengström (1762–1824), hallituskonseljin kamreeri, Jakob Tengströmin veli
- Johan Jakob Tengström (1787–1858), tiede- ja kirjallisuusmies, Jakob Tengströmin veljenpoika ja vävy
- Carl Jakob af Tengström (1788–1823), Itämaiden kirjallisuuden apulaisprofessori, Jakob Tengströmin poika
- Johan Magnus af Tengström (1793–1856), eläin- ja kasvitieteilijä, Jakob Tengströmin poika
- Anton af Tengström (1798–1828), aliluutnantti, aiheena Gustaf Wilhelm Finnbergin maalauksessa Aliluutnantti Anton af Tengström, Jakob Tengströmin poika
- Fredrik Tengström (1799–1871), vuorimestari, Suomen ensimmäisen kivipainon perustaja, Carl Fredrik Tengströmin poika
- Gabriel Tengström (1801–1885), Pietarsaaren pormestari ja porvarissäädyn edustaja tammikuun valiokunnassa, Carl Fredrik Tengströmin poika
- Fredrika Runeberg, o.s. Tengström (1807–1879), kirjailija, J. L. Runebergin puoliso, Carl Fredrik Tengströmin tytär
- Johan Martin Jakob af Tengström (1821–1890), lääkäri ja hyönteistieteilijä, Johan Magnus af Tengströmin poika
- Johan Robert Tengström (1823–1846), filosofian dosentti, J. J. Tengströmin poika
- Natalia Castrén, o.s. Tengström (1830–1881), kulttuurivaikuttaja, M. A. Castrénin puoliso, Johan Jakob Tengströmin tytär
- Oscar Tengström (1887–1960), näyttelijä, Lilla Teaternin perustaja
- Erik Tengström (1913–1996), ruotsalainen astronomi ja maanmittari
Lähteet
- ↑ a b af Tengström. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone. (Sivu ruotsiksi.)
- ↑ Matti Klinge: Tengström (1700 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.3.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.