Teoskynnys

Nykyään Teoskynnys on edelleen erittäin tärkeä ja laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Tekniikan ja yhteiskunnallisten muutosten myötä Teoskynnys:stä on tullut keskeinen ongelma, joka vaikuttaa jokapäiväisen elämämme eri puoliin. Olipa kyse sitten henkilökohtaisesta, ammatillisesta tai sosiaalisesta tasolla, Teoskynnys tuottaa jatkuvasti keskustelua ja analyyseja. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Teoskynnys:een, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta, joka vangitsee edelleen laajan lukijajoukon huomion.

Esimerkki kuvasta, joka ei ylitä teoskynnystä.

Teoskynnys tarkoittaa, että teoksen on ylitettävä tietyt vaatimukset eli oltava riittävän itsenäinen ja omaperäinen saadakseen tekijänoikeudellisen suojan. Tekijänoikeuslaissa ei mainita sanaa teoskynnys[1]. Teoskynnyksen ylittämiseen vaadittavat ominaisuudet riippuvat teostyypistä. On huomattava, että tällöin ei arvioida taiteellisuutta vaan omaperäisyyttä. Siksi taiteellisesti huonokin teos voi nauttia tekijänoikeussuojaa. Esimerkiksi kirjallinen teos ylittää helposti teoskynnyksen, ellei se ole lyhyt uutinen, vähäinen ilmoitus tai muu vähäpätöinen teos. Sen sijaan taideteolliselta tuotteelta vaaditaan huomattavaa omaperäisyyttä, jotta kynnys ylittyisi.[2]

Tapausesimerkki: Olympiatuli-valokuva

Valokuvaajan ottama kuva, jossa Paavo Nurmi sytyttää olympiatulen Helsingissä vuonna 1952.

Tekijänoikeusneuvoston lausunnon mukaan Paavo Nurmen olympiatulen sytyttämistä vuoden 1952 Helsingin olympialaisissa kuvaava valokuva on historiallisesta merkittävyydestään huolimatta tavanomainen, ajankohtaisesta tapahtumasta kertova valokuva. Se ei erityisesti ilmennä valokuvan ottaneen henkilön omaperäistä ja persoonallista panosta, eikä sitä siten voida pitää tekijänoikeuslain nojalla tekijänoikeussuojaa saavana valokuvataiteen teoksena. Kyseinen valokuva ei siis ylitä teoskynnystä ja jää näin laissa tarkoitetun tekijänoikeussuojan ulkopuolelle.[3]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Tekijänoikeuslaki (404/1961). (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Encyclopædia iuridica fennica, osa I, palsta 848. Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999. ISBN 951-855-135-9
  3. ↑ Valokuvan käyttäminen mainoksessa ja oikeus valokuvaan. (pdf) (Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2003:6) Tekijänoikeusneuvoston lausunnot. 4.3.2003. Opetusministeriö. Viitattu 11.10.2011.

Aiheesta muualla