Terapia

Tässä artikkelissa tutkimme Terapia:n vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Terapia on jättänyt merkittävän jäljen nyky-yhteiskuntaan aina sen vaikutuksesta talouteen ja merkitystään kulttuurin alalla. Tarkastellaan syvällisen analyysin avulla, kuinka Terapia on muokannut sosiaalista dynamiikkaa ja luonut uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Ilmestymisestään lähtien Terapia on herättänyt suurta kiinnostusta ja herättänyt intohimoisia keskusteluja, minkä vuoksi on ratkaisevan tärkeää ymmärtää sen merkitys ja merkitys nykymaailmassa. Kokonaisvaltaisen näkemyksen kautta tämä artikkeli pyrkii valaisemaan Terapia:n eri puolia ja sen vaikutusta ihmiselämän eri osa-alueisiin.

Tämä artikkeli käsittelee hoitomuotoa. Artikkeli yhtyeestä, katso Terapia (yhtye).

Terapia (lat. therapīa, kreik. θεραπεία, sananmukaisesti "parantaminen"[1]) on pyrkimys korjata terveysongelma, ja se yleensä seuraa lääketieteellistä diagnoosia. Arkikielessä käsite viittaa tavallisesti psykoterapiaan tai puheterapiaan, mutta se voi joissain yhteyksissä viitata myös fysioterapiaan.

Suomessa työskentelevistä terapeuteista Valviran hyväksymiä laillisia ammattihenkilöitä ovat puheterapeutit, toimintaterapeutit, fysioterapeutit sekä ravitsemusterapeutit. Näitä ammatteja ei voi harjoittaa muu kuin laillistettu ammattihenkilö. Lisäksi sekä psykoterapeuteilla että jalkaterapeuteilla on Valviran myöntämä nimikesuojattu ammattinimike. Sen sijaan esim. taide- tai musiikkiterapiaa voi tehdä ilman Valviran myöntämää laillistusta. Kirjallisuusterapiassa käytetään valmista kirjallista aineistoa ryhmämuotoisen terapian välineenä. Terapeuttisuus ryhmässä perustuu läsnäolijoiden väliseen vuorovaikutukseen, jossa jäsenten kirjoituksista annettu ja saatu palaute on keskeistä.

Terapiamuotoja

Psykoanalyysi

Psykoanalyysissä tavoitteena on, että potilas tulee tietoiseksi omista tiedostamattomista pyrkimyksistään terapeutti-potilas -dialogin myötä. Potilas saa puhua vapaasti ajatuksistaan ja mielikuvistaan terapeutille. Hänen ei tarvitse erityisesti keskittyä lapsuuden tapahtumiin, vaan lapsuuden kokemuksiin liittyvät toiveet ja pelot tulevat esiin potilaan kokemissa tunteissa analyytikkoa kohtaan. Psykoanalyysi kestää hoitona yleensä 4-7 vuotta.

Lähteet

Aiheesta muualla