Theatinerkirche
Tässä artikkelissa tutkimme Theatinerkirche:n aihetta perusteellisesti, analysoimme sen alkuperää, sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan ja eri näkökulmia ilmiöön. Theatinerkirche:llä on ollut keskeinen rooli elämämme eri osa-alueilla syntymästään ajan myötä kehittyneeseen kehitykseen ja se on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja pohdintoja eri aloilla. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Theatinerkirche:een liittyviä syitä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä kaikille tärkeästä aiheesta.
Theatinerkirche (saks. Theaterinerkirche St. Kajetan und Adelheid) on kirkko Münchenissä, Baijerissa, Saksassa. Sen arkkitehtuuri edustaa italialaista myöhäisbarokkia.[1]
Historia
Kirkko rakennettiin vuosina 1663–1690 Baijerin vaaliruhtinas Ferdinand Marian ja vaaliruhtinatar, Savoijin prinsessa Henriette Adelaiden (1636–1676) esikoispojan, kruununprinssi Max Emanuelin (Maksimilian II Emanuel) 10 vuotta odotetun syntymän kunniaksi. Sen suunnittelusta vastasi alun perin italialainen arkkitehti Agostino Barelli (1627– n. 1697). Barellin jälkeen suunnitteluvastuu siirtyi sveitsiläiselle Enrico Zuccallille, joka lisäsi kirkkoon vastoin alkuperäisiä Barellin suunnitelmia kaksi tornia. Hän myös saattoi vuosina 1676–1690 loppuun 71-metrisen keskuskupolin suunnittelun.[1] Julkisivun suunnittelivat François de Cuvillés ja François de Cuvillés nuorempi vuosina 1756–1758.[1]
Myös Nymphenburgin linna rakennettiin hartaasti odotetun kruununprinssin syntymän kunniaksi ja on Agostino Barellin suunnittelema.[2]
Sisätilat
Kirkon sisätilojen stukkokoristelut ja figuurit tehtiin vuosina 1685-1688. Niiden suunnittelusta vastasivat G. B. Moretti, G. Brenni, Nicolo Petri ja Wolfgang Leutner. Mustanpuhuvan saarnastuolin on valmistanut Andreas Faistenberger vuonna 1686.[1]
Hautaukset
Kirkossa sijaitsee Wittelsbachin hallitsijasuvun hautakammio eli krypta, johon ovat haudattuina 47 Baijerin hallitsijaa, heidän puolisonsa sekä lapsiaan.[3]
- vaaliruhtinas Ferdinand Maria ja Savoijin prinsessa Henriette Adelaide (1636–1676) sekä heidän monet pieninä kuolleet lapsensa;
- edellisten poika Maksimilian II Emanuel ja tämän puoliso Puolan prinsessa Therese Kunigunde Sobieska (1676–1730)
- Kaarle VII ja puoliso keisarinna Maria Amalia sekä heidän tyttärensä Baijerin herttuatar Maria Anna Josefa (1734–1776)
- Maksimilian III Joosef ja puoliso Saksin prinsessa Maria Anna Sofia (1728–1797)
- Karl Teodor
- Maksimilian I Joosef ja toinen puoliso Baijerin kuningatar Karoline Friederike (1776–1841) sekä heidän pieninä kuolleet lapsensa Maximilian Joseph Karl (1801–1803) ja Maximiliana Josephe Karoline (1810–1821)
- Ludvig I:n ja kuningatar Theresen pojat: Kreikan kuningas Otto sekä tämän puoliso kuningatar Amalie von Oldenburg (1818–1875), prinssihallitsija Luitpold sekä tytär Baijerin prinsessa Alexandra (1826–1875); Luitpoldin puoliso Itävallan arkkiherttuatar Auguste Ferdinande (1825–1864) sekä heidän lapsensa prinssi Arnulf (1852–1907) ja prinsessa Therese (1850–1925)
- Baijerin prinssi Arnulf ja puoliso Liechtensteinin prinsessa Therese (1850–1938) sekä heidän poikansa prinssi Heinrich (1884–1916)
- Baijerin prinssi Rupprecht ja puoliso Baijerin herttuatar Marie Gabrielle (1878–1912) sekä heidän pieninä kuolleet lapsensa prinssi Luitpold (1901–1914), prinsessa Irmingard (1902–1903) ja prinssi Rudolf (1909–1912)
Sivukappeliin ovat haudattuina Maksimilian II sekä puoliso Baijerin kuningatar, Preussin prinsessa Marie (1825–1889).
Aiheesta lisää
- Theatinerkirche, virallinen kotisivu (englanniksi)
- Tietoa Theatinerkirchestä Münchenin kaupungin sivuilla
- ↑ a b c d Theatinerkirche München www.theatinerkirche.de. Viitattu 14.9.2024.
- ↑ Bavarian Palace Administration | Nymphenburg | Nymphenburg Palace | History www.schloss-nymphenburg.de. Viitattu 14.9.2024.
- ↑ Theatinerkirche München www.theatinerkirche.de. Viitattu 13.9.2024.