Nykyään Theo, wir fahr’n nach Lodz on aihe, josta on tullut suuri merkitys nyky-yhteiskunnassa. Theo, wir fahr’n nach Lodz on monilta puolistaan vaikuttanut paitsi ihmisten elämään myös talouteen, politiikkaan ja kulttuuriin. Sen merkitys on levinnyt ajan myötä, joten se on jatkuvasti kiinnostava kohde niin tutkijoille, ammattilaisille kuin harrastajillekin. Tässä artikkelissa tutkimme Theo, wir fahr’n nach Lodz:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen historiaa, sen vaikutusta nykyään ja mahdollisia tulevaisuudennäkymiä.
”Theo, wir fahr'n nach Lodz” Vicky Leandros | ||
---|---|---|
Singlen tiedot | ||
A-puoli | ”Theo, wir fahr'n nach Lodz[1]” | |
Julkaistu | 1974 | |
Tyylilaji | pop, iskelmä | |
Kesto | 03.52 | |
Levy-yhtiö | Philips | |
muut singlet | ||
”Theo, wir fahr'n nach Lodz” |
Theo, wir fahr'n nach Lodz on Vicky Leandrosin levyttämä iskelmä vuodelta 1974. Sen pohjana on Artur Marcell Weraun säveltämä ja Fritz Löhner-Bedan sanoittama sävelteos "Rosa, wir fahr'n nach Lodz", joka julkaistiin ensimmäisen maailmansodan aikana. Vicky Leandrosin uustulkinnan sanoitti Klaus Munro. Teos julkaistiin seitsentuumaisena vinyylisinglenä b-puolenaan "Du und ich und der Himmel". Se pysyi Saksan musiikkilistoilla puoli vuotta. Popkultur-julkaisu määritteli teoksen Saksan parhaimpien 1970-luvulla julkaistujen iskelmäkappaleiden joukkoon.[1][2]
"Theo, wir fahr'n nach Lodz" -kappaleen historia ulottuu aina kolmikymmenvuotiseen sotaan saakka. 1800-luvulla siitä syntyi versio, joka viittaa puolalaiseen Łódźin kaupunkiin, joka tuolloin eli voimakasta teollistumisen kautta. Laulun kertojaminä on kyllästynyt maalaiselämään ja päättää muuttaa suurkaupungin sykkeeseen.[3] Maalaiskylä jossa hän asuu on tekstin mukaan "Gott verlassenes Dorf, nur Heu und Torf" eli "Jumalan hylkäämä kylä, vain heinää ja turvetta".
Ensimmäisen maailmansodan aikaisen version "Rosa" viittaa Škodan valmistamaan 30,5 senttimetrin tykkiin.