Thomas F. Farrell

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Thomas F. Farrell, joka on tullut erittäin tärkeäksi viime vuosina. Thomas F. Farrell:stä on tullut kiinnostava kohde yhteiskunnan eri sektoreille alan asiantuntijoista suureen yleisöön. Ajan myötä Thomas F. Farrell on osoittanut vaikutuksensa eri alueilla, mikä on synnyttänyt keskustelua, tutkimusta ja merkittäviä muutoksia. Siksi sen analyysiä on syvennettävä, jotta voidaan ymmärtää sen merkitys ja vaikutukset maailmanlaajuisesti. Lisäksi on tärkeää tutkia Thomas F. Farrell:een liittyviä tämänhetkisiä trendejä sekä mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita, joita saattaa syntyä tämän aiheen ympärillä.

Yhdysvaltalainen prikaatinkenraali Thomas Farrell.

Thomas Francis Farrell (3. joulukuuta, 1891 Brunswick, New York – 11. huhtikuuta, 1967 Reno, Nevada) oli yhdysvaltalainen sotilashenkilö, arvoltaan prikaatinkenraali. Tuona ajankohtana mikä oli 1940-luvun alkupuolella, Thomas Farrell osallistui Manhattan-projektiin. Manhattan Engineer District (suom. Manhattanin piiri-insinöörit) oli Yhdysvaltain sotilaallis-tieteellinen tutkimusprojekti ja samalla myös jättikokoinen rakennushanke. Tuohon hankkeeseen upotettiin 27 kuukauden aikana, arviolta 2 miljardia silloista Yhdysvaltain dollaria (USD).[1] Kenraali Farrell toimi projektin vetäjän Leslie R. Grovesin apurina eli kakkosmiehenä. Esimies-työtoverinsa Grovesin tavoin, Farrell osallistui Trinity-ydinkokeeseen ja oli sen silminnäkijä.

Japanin antauduttua ja sitä seuranneen miehitysvaiheen aikana kenraali Farrell johti tutkimusryhmää, joka koetti selvittää atomipommien vaikutusta ihmiseen. Thomas Farrell kiisti jyrkästi mainittavan radioaktiivisuuden esiintymisen sekä sellaisen mahdolliset vaikutukset. Yhdysvaltain armeija määräsi tästä aiheesta täydellisen tiedotussulun. Tuolloin oli Douglas MacArthur Japanin ylin käskynhaltija.[2]

Eläkkeelle jäädessään oli Thomas Farrell kenraalimajurin arvoinen.

Lähteet

  • Thomas, Gordon & Witts, Max Morgan: Enola Gay – Pommikone Hiroshiman yllä. Wsoy, 1981. Suom. Nuuttila, Antti. ISBN 951-0-10695-X.
  • Iltalehden erikoisteemanumero: IL-Historia/Atomipommi, Alma-Media, Helsinki, 2015. 68-s. (s. 23, 32)

Viitteet

  1. ↑ IL-Historia/Atomipommi, 2015: s. 23
  2. ↑ IL-Historia/Atomipommi, 2015: s. 32



Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.