Tämä artikkeli käsittelee aihetta Tiatsoli, joka on herättänyt huomion eri tieteenaloilla ja tutkimusalueilla. Tiatsoli on herättänyt tutkijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön kiinnostuksen sen nykypäivän merkityksellisyyden ja vaikutuksen vuoksi. Tämän artikkelin aikana tutkitaan erilaisia Tiatsoli:een liittyviä näkökohtia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykyisessä kontekstissa. Eri näkökulmia ja lähestymistapoja analysoidaan, jotta saadaan kattava ja rikastuttava näkemys Tiatsoli:stä. Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä ja edistää tietoista keskustelua tästä aiheesta.
Tiatsoli | |
---|---|
![]() |
|
![]() |
|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | 1,3-tiatsoli |
CAS-numero | 288-47-1 |
PubChem CID | 9256 |
SMILES | C1=CSC=N1[1] |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C3H3NS |
Moolimassa | 85,134 g/mol |
Kiehumispiste | 116,8 °C[2] |
Tiheys | 1,2 g/cm3 (17 °C)[2] |
Liukoisuus veteen | 5,38 g/l (25 °C) [3] |
Tiatsoli eli 1,3-tiatsoli on (C3H3NS) on typpi- ja rikkiatomin sisältävä heterosyklinen yhdiste. Yhdistettä käytetään orgaanisessa synteesissä. Tiatsolirengas esiintyy eräissä luonnonyhdisteissä kuten tiamiinissa.
Tiatsoli on huoneenlämmössä väritöntä nestettä. Se liukenee huonosti veteen, mutta paremmin orgaanisiin liuottimiin kuten etanoliin tai asetoniin. Tiatsoli on aromaattinen ja sisältää siis delokalisoituneen π-elektronisysteemin. Typpi on elektronegatiivinen atomi, minkä vuoksi C2-hiili on hieman elektropositiivinen ja sen vuoksi nukleofiilit reagoivat kyseiseen asemaan. C5-hiilellä sen sijaan on elektronegatiivista luonnetta ja reagoi täten elektrofiilisellä substituutioreaktiolla.[2][4]
Tiatsolia tuotetaan klooriasetaldehydin ja tioformamidin eli tiometaaniamidin välisellä reaktiolla. Myös tiatsolin johdannaisia valmistetaan yleensä tioamidin ja halogenoidun aldehydin tai ketonin välisellä reaktiolla.[2][5]
Tiatsolin käyttö ei ole erityisen suurta. Siitä valmistetaan johdannaisia, joilla on käyttöä kumin vulkanoinnissa, väriaineina ja sienimyrkkyinä.[2]