Nykyään Tieteellinen kirjasto on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tekniikan kehittymisen ja rajattoman tiedonsaannin myötä Tieteellinen kirjasto:stä on tullut ajankohtainen aihe nyky-yhteiskunnassa. Tieteellinen kirjasto:stä on tullut yleisen mielenkiinnon kohteena joko terveysvaikutuksensa, ihmissuhteiden vaikutuksensa tai taloudellinen merkitys. Tässä artikkelissa tutkimme Tieteellinen kirjasto:n eri puolia ja sitä, kuinka se on noussut etusijalle julkisessa keskustelussa. Ei ole epäilystäkään siitä, että Tieteellinen kirjasto on aihe, joka ansaitsee analysoinnin ja ymmärtämisen perusteellisesti, sen alkuperästä sen tuleviin vaikutuksiin.
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tässä muodossa Suomi-keskeinen ja lähinnä sanakirjamääritelmä. |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Tieteellinen kirjasto on korkeakouluopetuksen, opiskelun ja tutkimuksen tukena toimiva kirjasto. Suomessa tieteellisiä kirjastoja ovat Kansalliskirjasto, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastot sekä esimerkiksi tutkimuslaitoksia palvelevat erikoiskirjastot.
Kansalliskirjasto tarjoaa kirjastoverkkopalveluja kaikille kirjastosektoreille. Omien kokoelmiensa lisäksi Kansalliskirjasto vastaa kansallisesta julkaisuperinnöstä. Kansalliskirjasto on osa kansallista tutkimusinfrastruktuuria ja toimii Helsingin yliopiston yhteydessä.
Yliopistojen kirjastot ovat yleisiä tutkimuskirjastoja. Ammattikorkeakouluilla on omat kirjastonsa, jotka ovat avoimia kansalaisille. Korkeakoulut saavat perusrahoituksensa valtiolta ja päättävät itsenäisesti kirjastojensa rahoituksesta. Erikoiskirjastoja ovat muun muassa Eduskunnan kirjasto, Tilastokirjasto ja tutkimuslaitosten, virastojen ja museoiden kirjastot.
Koululaisten ja opiskelijoiden kirjastopalveluista vastaavat oppilaitokset. Palvelujen järjestämiseksi ne tekevät yhteistyötä mm. yleisten kirjastojen kanssa.[1]
Vuonna 2020 Suomessa toimi 35 tieteellisen kirjaston hallinnollista yksikköä, ja niillä oli 111 toimipistettä.[2]
Suomen yliopistokirjastot vuonna 2014:[3]
Suomen ammattikorkeakoulujen kirjastot vuonna 2014:[4]