Tietojärjestelmäarkkitehtuuri
Tässä artikkelissa Tietojärjestelmäarkkitehtuuri:n aihetta käsitellään laajasta ja monipuolisesta näkökulmasta. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri osa-alueilla ja synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja eriäviä näkemyksiä. Kautta historian Tietojärjestelmäarkkitehtuuri:llä on ollut keskeinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueiden kehityksessä sekä eri yhteisöjen kulttuurin ja identiteetin kehittymisessä. Yksityiskohtaisen ja syvällisen analyysin avulla tutkitaan useita särmiä, jotka muodostavat Tietojärjestelmäarkkitehtuuri:n monimutkaisuuden, ja tutkitaan sen vaikutusta, seurauksia ja mahdollisia tulevaisuuden ennusteita.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: mistä lie tämäkin revitty kun ei yhtään lähdettä |
Tietojärjestelmän arkkitehtuuri kuvaa kohdealueensa rakenneosat, niiden ulospäin näkyvät ominaisuudet ja niiden väliset yhteydet ja riippuvuudet. Arkkitehtuuri muodostaa rungon järjestelmän suunnittelulle ja toteutukselle sekä ohjaa järjestelmän rakenteen kehittämistä järjestelmän elinkaaren ajan. Se toimii myös keskusteluvälineenä järjestelmän kehittämisen ja ylläpitämisen sidosryhmien (organisaation johto, käyttäjät, suunnittelijat, toteuttajat) välillä.
Näkökulmat
Arkkitehturoinnissa eli arkkitehtuuria kehittävässä työssä kohdealuetta lähestytään erilaisista näkökulmista kuten esimerkiksi toiminnallisuus, looginen rakenne, informaatio ja tekninen toteutus. Tällöin voidaan puhua esimerkiksi
- kokonaisarkkitehtuurista,
- liiketoiminta-arkkitehtuurista,
- järjestelmäarkkitehtuurista,
- sovellusarkkitehtuurista
- integraatioarkkitehtuurista ja
- teknisestä arkkitehtuurista.
Joissakin tapauksissa arkkitehtuureiksi lasketaan myös erilaiset työohjeet joita on laadittu hyväksytyn arkkitehtuurin noudattamisen varmistamiseksi tai muuten tietojärjestelmän käytön ja kehittämisen hallitsemiseksi. Tällaisia ovat mm.:
Abstraktiotasot
Arkkitehtuurin kohdetta voidaan tarkastella myös eri abstraktiotasoilta. Tällöin laajimmillaan kohteena on koko organisaatio ja sen tietojen käsittely. Tarkennettaessa työskentelyä alemmalle tasolle, tarkastellaan yksittäistä ydinprosessia tai vastaavaa toimintokokonaisuutta. Tarkimmalla tasolla kohteena on yksittäinen järjestelmä.
Työn eteneminen
Arkkitehtuurityö etenee vaiheittain tarkentuen. Työ alkaa kohdealueen ja sen vaatimusten selvittämisellä. Tässä niin sanotussa asiayhteysvaiheessa IT-arkkitehdit selvittävät kohdealueen rajat ja lähtötiedot koko arkkitehtuurityölle. Tällöin vastataan kysymykseen miksi tehdään. Seuraavaksi selvitetään kohdealueen käsitteellinen rakenne. Tässä käsitteellisessä vaiheessa pyritään vastaamaan kysymykseen mitä kohdealueella tehdään. Seuraavaksi ratkaistaan loogisella ja välineriippumattomalla tasolla miten kohdealueen toiminnallisuus toteutetaan. Tässä loogisessa vaiheessa vaiheessa pyritään vastaamaan kysymykseen miten asiat kohdealueella tehdään. Lopuksi ratkaistaan millä teknisillä välineillä loogisesti kuvattu rakenne toteutetaan eli vastataan fyysisessä vaiheessa kysymykseen millä välineillä tehdään.
Arkkitehturoinnin etenemiselle ja sen määrämuotoistamiseksi on laadittu useita menetelmiä.
Kuvaaminen
Arkkitehtuuri kuvataan arkkitehtonisissa kuvauksissa jotka voidaan tuottaa kuvauskielellä standardoidun kuvausjärjestelmän mukaisesti. Huom.: vaikka järjestelmän arkkitehtuuria ei ole kuvattu, sellainen voidaan takaisinmallintaa (engl. reverse engineer) olemassa olevasta toteutuksesta.