Tässä artikkelissa aiomme tutkia perusteellisesti aihetta Tietämyksenhallinta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja kiistaa viime vuosina. Ilmestymisestään lähtien Tietämyksenhallinta on herättänyt ihmisten huomion eri aloilta ja synnyttänyt intohimoisia keskusteluja ja ristiriitaisia mielipiteitä. Tämän analyysin avulla pyrimme tarkastelemaan yksityiskohtaisesti Tietämyksenhallinta:een liittyviä eri näkökohtia, jotta voimme valaista sen merkitystä, vaikutuksia ja mahdollista tulevaa kehitystä. Monitieteisellä lähestymistavalla käsittelemme sekä sen historiallisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja tieteellisiä ulottuvuuksia että asiaan liittyviä erilaisia näkökulmia pyrkiessämme tarjoamaan kattavan ja rikastuttavan näkemyksen Tietämyksenhallinta:stä.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tietämyksenhallinta on tieteenala, joka käsittelee tietoa hallittavissa ja johdettavissa olevana asiana. Usein tietämyksenhallinta keskittyy yrityksen tai organisaation toiminnassa tarvittavan tiedon systemaattiseen hallintaan. Tässä yhteydessä tarvittavan tiedon ajatellaan koostuvan sekä hiljaisesta tiedosta että eksplisiittisestä tiedosta. Eksplisiittisen tiedon hallintaa on käsitelty jo pitkään tiedonhallinnassa, joten tietämyksenhallinnassa usein korostetaankin hiljaisen tiedon hallintaa. Tiedon lisäksi tietämyksenhallinnassa käsitellään myös taitoja, osaamista, viestintää, inhimillistä pääomaa ja aineetonta omaisuutta.
Tiedon luonnissa käytetään hyväksi aikaisempaa tietoa, ja yhdistetään sitä uuteen tietoon. Oivalluksia saadaan yhdistämällä erilaisia aiemman tiedon lähteitä, kuten tietokantoja, verkkopalveluita - ja muita ihmisiä. Organisaatiossa tiedon luominen tapahtuu usein sekä yksilöiden oppimisen ja yhteenliittymisen tuloksena.
Tietämyksenhallinnassa tavoitteena on että oikea tieto saadaan oikeille ihmisille oikeaan aikaan. Tässä apuna käytetään erilaisia tietojärjestelmiä. Tietämyksen jakaminen suullisesti, luetaan myös yhdeksi tärkeäksi jakamismuodoksi.
Tietämyksenhallinnassa sovelletaan usein tietokantoja, dokumenttien hallintajärjestelmiä sekä muita tietojärjestelmiä. Näiden lisäksi voidaan käyttää hieman uudempia järjestelmiä, kuten keltaisia sivujaselvennä, ryhmätyöohjelmia, hakukoneita, ja internet-pohjaisia työkaluja kuten sähköposti, wiki ja blogit. Näiden lisäksi käytetään asiantuntijafoorumeita, toiminnan arviointia, tutorointia, ihmisten johtamista sekä Nonakan ja Takeuchin nk. SECI-mallia.