Tigris

Tässä artikkelissa tutkimme Tigris:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkia tämän aiheen vaikutuksia yhteiskuntaamme. Analysoimme yksityiskohtaisesti kaikkia näkökohtia, jotka tekevät Tigris:stä monien tutkimusten ja tutkimusten kiinnostavan kohteen sen alkuperästä sen merkitykseen. Eri näkökulmien ja lähestymistapojen kautta syvennymme Tigris:n monimutkaisuuteen ja käsittelemme sen sosiaalisia, kulttuurisia, poliittisia ja taloudellisia vaikutuksia. Valmistaudu löytämään kaikki Tigris:n takana ja uppoudu tiedon ja uusien ideoiden maailmaan!

Tigris
Tigris Turkissa
Tigris Turkissa
Alkulähde Taurusvuoret
Laskupaikka Shatt al-Arab
Maat Turkki ja Irak
Pituus 1 900 km
Eufrat ja Tigris. Valuma-alue on kartassa keltaisella.

Tigris on itäisempi kahdesta suuresta joesta, Tigris ja Eufrat, joista Kaksoisvirtainmaa eli Mesopotamia on saanut nimensä. Tigris on noin 1 900 kilometriä pitkä. Irakin pääkaupunki Bagdad sijaitsee Tigriksen länsirannalla. Historiallisesti tärkeät Niniven, Ktesifonin ja Seleukeian kaupungit ovat myös sijainneet sen varrella.[1] Myös Saddam Husseinin kotikaupunki Tikrit sijaitsee joen varrella ja on saanut nimensä sen mukaan.

Tigrisin lähteet ovat Taurusvuoristossa Turkissa Elazığin kaupungin lounaispuolella. Sillä on monia pieniä sivujokia, joiden yhteinen valuma-alue kattaa suuren osan Turkin itäosaa. Se muodostaa osan Turkin ja Syyrian välisestä rajasta, ja Khābūrjoki yhtyy siihen lähellä Irakin rajaa. Mosulin lähellä jokilaaksosta on tehty tekojärvi. Joki saapuu alluviaalitasangolle lähellä Samarraa. Bagdadin lähistöllä joen molemmin puolin on rakennettu tulvavallit.[1]

Joen uoma tasangolla on muuttunut monia kertoja, sekä luonnollisesti että ihmisen toimien takia. Noin 200 km Bagdadista alavirtaan on laaja riisinviljely- ja suoalue, jota monet Tigrisin sivuhaarat kastelevat. Suoalueelta alkaa Shatt al-Arab -joki, johon myös Eufrat laskee. Shatt al-Arab on osa Iranin ja Irakin välistä rajaa, ja Irakin ainoa yhteys merelle.[1]

Ennen nykyaikaisten patojen rakentamista Tigrisin keskimääräiseksi virtaamaksi arvioitiin 1 340 kuutiometriä sekunnissa. Se kuljetti tonnin kiintoainesta sekunnissa. Nykyisin 90 % vedestä ja kiintoaineesta, joka ohittaa Bagdadin, ei koskaan päädy mereen, vaan haihtuu tai käytetään kasteluun ja imeytyy suoalueille.[1]

Tigrisiin on rakennettu useita patoja sekä sähköntuotantoa että kasteluveden säännöstelyä varten. Turkin puolella on Kralkizin (rakennettu 1985–1997), Batmanin (1986–1999), Diclen (1986–1997) ja Ilısun padot. Irakin puolella on useita patoja, josta suurin on Mosulissa.[2] Muut Irakin puolen padot ovat Kutissa (rakennettu 1939) ja Samarrassa (1954).[3]

Lähteet

  1. ↑ a b c d McGuire Gibson Seton H.F. Lloyd Lewis Owen: Tigris-Euphrates river system Encyclopedia Britannica. 2016. Viitattu 14.11.2016.
  2. ↑ Tigris River All about Turkey. Viitattu 14.11.2016.
  3. ↑ Land Cover Changes Due to Damming of the Tigris River Remote Sensing, Emporia State University. 2014. Viitattu 14.11.2016.

Aiheesta muualla